 |
| Pimpparauta. (Emma Stone, Olivia Colman, Rachel Weisz) |
In early 18th century England, a frail Queen Anne occupies the throne and her close friend, Lady Sarah, governs the country in her stead. When a new servant, Abigail, arrives, her charm endears her to Sarah. (IMDB)
1700-luvun alun Englannin kuningatar Annella (parhaan naisnäyttelijän Oscarin 2019 tästä työstä napannut Olivia Colman) ei oikein kulje. Lady Sarah (Rachel Weisz) ohjailee heikkoluontoista ja kihdin vaivaamaa yksinäistä kuningatarta valtakunnan asioiden osalta mielensä mukaan. Lisäkapula rattaisiin heitetään Lady Sarahin sukulaistyttö Abigailin (Emma Stone) muodossa. Tämä rahaton muttei aivoton nainen päättää päästä Sarahiksi Sarahin paikalle. Ja jos sen takia pitää vähän mutustella mattoakin, niin olkoon sitten niin!
 |
| Lady Sarah ja kuningatar Anne. Kuuleeko Nitraatti ilmassa Love Storyn tunnarin? Ei. (Rachel Weisz, Olivia Colman) |
Ohjaaja Yorgos Lanthimoksen edellinen, The Killing of a Sacred Deer (2017) jätti Nitraatin varsin kylmäksi, ja johtikin aikoinaan poistamaan Lanthimoksen muut teokset Nitraatin katselulistalta. Deer oli kuin Kaurismäkeä ilman huumoria. Kun Colin Farrell haahuili pipo silmillä haulikon kanssa perheensä edessä, Nitraatilla oli elokuvan tarkoitusperistä huolimatta pelkästään naurussa pitelemistä. Nyt ainakin vuoden 2015 häröfantasia The Lobster tullee katselulistalle palauttaa, lähinnä The Favouriten ansiosta.
 |
| Abigail the horse's ass. (Emma Stone) |
Tällä kertaa Lanthimos nimittäin tarjoilee - ja nyt ihan tarkoituksella - hyvin rohkeaa ja sysimustaa huumoria, kun hovin valtapelissä ei nähdä ainoatakaan viatonta pulmusta, vaan pelkästään riemastuttava konnakatras puukottelemassa toisiaan selkiin. Varsinaisia puukkoja ei toki nähdä viuhumassa, vaan riemukas kässäri (Deborah Davis & Tony McNamara) on enemmän words for swords -osastoa. Jos katsojalle tulee The Favouritesta mieleen klassikko All About Eve / Kaikki Eevasta (1950), niin se ei ole sattumaa.
Lanthimos on suosiolla siis jättänyt kynän tällä kertaa muille ja se oli ainakin tällä kertaa elokuvalle selvä bonus. Lanthimoksen keskittyessä ohjaamiseen, tarjolla on varsin nautittavaa kuvaa & henkilöohjausta. Robbie Ryanin suurimmaksi osaksi luonnollisiin valonlähteisiin perustuva komea kameratyö luo hyvin tunnelmaa.
 |
| Kannattaako alkaa leideille, joilla on kättä pidempää? Kuvaaja Ryanin näppärää kalansilmälinssi-osastoa. |
Sandy Powellin tarkoituksella osin anakronistinen ja leikkisä puvustus miellyttää myös silmää. Musiikki on lähinnä klassista klasariosastoa ja ...err... Elton Johnia! Ohjaaja on muuten maininnut inspiraation lähteikseen The Favouritelle muun muassa Milos Formanin (rip) Amadeuksen ja Peter Greenawayn The Draughtsman's Contractin / Piirtäjän Sopimuksen.
Yllämainitut huokuvatkin hyvällä tavalla selvästi leffan paletista. Lisäksi luonnonvalon käyttö, synkkä huumori ja klassisen musiikin vyörytys toivat Nitraatille mieleen myös Stanley Kubrickin iki-ihanan Barry Lyndonin (1975), mitä ei voi pitää ollenkaan pahana asiana.
Nitraatin muistikuvien mukaan jokainen pääosien näyttelijä tekee parhaan roolinsa tähän mennessä. Emma Stonen pirullinen Abigail, Rachel Weiszin psykoottisen omistavainen ja megalomaani Lady Sarah, ja Olivia Colmanin tuuliviiri kuningatar Anne ovat kiehtovan seurattava triumviraatti. Kolmikosta ei tee mieli nostaa ketään yli muiden; niin hyvin nämä leidit pelaavat yhteen. Tai siis eivät pelaa, jos ymmärrätte mitä Nitraatti tarkoittaa.
 |
| "Witness this peruukki!" tuumii jaarli Harley. (Nicholas Hoult) |
Retkujen rooleja ei ole myöskään tarjolla pelkästään naisille: Alan miehille ainakin superhienosta Mad Max: Fury Roadista (2015) todistusta kaipaavana nahkakuulana tuttu Nicholas Hoult vittumaisena poliittikkojaarli Harleyna livahtaa samaan mustaan lampeen muijien kanssa kuin hehkeästi mätänevä särki!
Lyhyehköstä virsi kaunis: The Favourite tarjoilee sitä harvinaisen herkun lajia elokuvamuodossa, jossa ei tarvitse tuntea sympatiaa ainoatakaan hahmoa kohtaan (nooh, ehkä Mark Gatissin vetämää herttua Marlborough'ta ja kuningattaren kanien raison d'êtreä lukuunottamatta), vaan saa taputtaa iloisena räpylöitään toinen toistaan poskettomimmille konnille. Ja Muijat säätävät *ihanasti*.
The Favourite on elokuvateatterien alkuvuoden karvas ilopilleri, jota ei voi kuin suositella.
9/10
IMDB
Traileri
PS: Nitraatti lopettaa tällä kertaa Nitraattia huvittaneella IMDB-trivialla: The only time male characters have a conversation without women present not about women is when Harley and Godolphin talk about the duck (Horace), thus barely passing the reverse Bechdel test.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti