 |
| Enää ei tehdä sellaisia elokuvia kuin ennen. Tässä syy. |
"The theme, the real story of this film was about money being more important than people." - Kris Kirstofferson
Heaven's Gate on myyttinen lännenelokuva, jonka tuotantotarina on itse elokuvaakin myyttisempi. Tämä eeppinen western kertoo Wyomingin osavaltioon 1800-luvun lopulla saapuvista uudisasukkaista, joiden leviämistä karjojensa laidunmaille alueen vakiintuneet karjatilalliset katsovat kaikkea muuta kuin hyvällä - itse asiassa joukkomurha mielessään.
Tuo siis tarinatasolla. Tekotasollaan Heaven's Gate edusti 1970-luvun elokuvantekotapaa, joka Yhdysvalloissa haudattiin tämän elokuvan jälkeen pysyvästi. Gate näytteli myös suurta osaa 60-vuotisen United Artists -elokuvastudion alasajossa.
UA oli studio, jota taiteilijat itse johtivat. Sen perustivat aikoinaan oman aikansa supertähdet (mm. Charles Chaplin, Mary Pickford ja Douglas Fairbanks). Konkurssin partaalle joutunut yhtiö lakkasi olemasta itsenäinen, kun se myytiin MGM-elokuvastudiolle - isoksi osaksi Heaven's Gaten taloudellisen epäonnistumisen vuoksi - UA:n silloisten omistajien luopuessa elokuvaleikistä.
 |
| Cully ottaa osumaa kuten Heaven's Gate arvosteluissa ja lippuluukuilla. (Richard Masur) |
Miten tuo tapahtui? Ja miten yksi elokuva pystyi olemaan siitä vastuussa?
1970-luku oli Yhdysvaltalaisessa elokuvassa ohjaajien vuosikymmen. Tuolloin kuuluisuuteen nousivat niin Martin Scorsese, Steven Spielberg kuin vaikkapa Francis Ford Coppolakin. Ohjaajilla oli ennennäkemätön valta elokuviensa budjetteihin ja lopullisiin julkaisumuotoihin (ns. Final Cut).
Tämä paljon taloudellisia onnistumisia elokuvastudioille luonut tyyli tehdä elokuvia alkoi kuitenkin 70-luvun lopulla ottaa osumaa. Spielberg kompasteli 1941 -farssinsa kanssa, Scorsesen New York, New York oli kaupallinen ja kritiikillinen floppi ja Coppolan Ilmestyskirja. Nyt. on omalla tavallaan legendaarinen varoittava esimerkki ohjaajien budjettihurjastelujen ja tuotantovaikeuksien saralla. Ilmestyskirjasta tuli tosin menestys, ja kaikkine vaikeuksineenkin, tuotannon loppuun asti, Gaten tekijöillä oli toive, että Gate seuraisi Ilmestyskirjan jäljissä.
 |
| Pääosien poppoota, v-o: John H. Bridges (Jeff Bridges), Ella Watson (Isabelle Huppert), James Averill (Kris Kristofferson) |
Gaten ennusmerkkien piti periaatteessa olla suotuisia. United Artists oli juuri saanut uudet vastuuhenkilöt (Steven Bach ja David Field), jotka tietysti etsivät ensi töikseen elokuvaa, jolla voisivat kirjauttaa itsensä historiankirjoihin. Nuorehko ohjaaja Michael Cimino oli juuri voittanut kasan Oscareita hittileffallaan Kauriinmetsästäjät. Gaten tähtikaarti oli varsin kunnioitettava: Kris Kristofferson, Christopher Walken, John Hurt, Sam Waterston, Brad Dourif, Jeff Bridges ja amerikkalaisyleisölle esiteltävä ranskatar Isabelle Huppert.
Ciminolla oli mielessään hänen itse kirjoittamansa, tositapahtumiin perustuva eeppinen lännenelokuva, joka voitaisiin kuvata aikalaisekseen varsin muhkealla 12 miljoonan dollarin (36 miljoonaa nykyrahassa) budjetilla. Ongelmat alkoivat, kun ohjaaja Cimino sai final cut -oikeuden ja tuottajakseen kokemattoman yes-miehen (itse asiassa naisen, Joann Carelli), josta ei ollut millään tasolla Ciminon talouskukkaron suitsijaksi.
 |
| Osa Heaven's Gaten jättimäisiä lavasteita. |
Ennenkuin jatketaan, on todettava, että kaikki Heaven's Gateen käytetty raha näkyy kankaalla. Ongelmaksi muodostui se, miten hirvittävän paljon sitä rahaa loppujen lopuksi tarvittiin. Ciminon palkanneilta UA:n johtoportaan henkilöiltä puuttui oleellinen tieto siitä, minkä tason perfektionisti Michael Cimino oli miehiään. Hän kun sai tuossa aspektissaan Stanley Kubrickinkin näyttämään liukuhihnamieheltä.
Gatea varten valmistettiin järkyttäviä määriä lavasteita, joita revittiin ja pystytettiin uudestaan isoin kustannuksin. Aikalaisvaatetus ja rekvisiitta tutkittiin ja luotiin ilman kiirettä. Ruohokenttien alle asennettiin kastelujärjestelmiä, jotta ruoho olisi juuri oikean vihreää, kun kohtausta kuvattiin. Sininen hetki saattoi olla päivän ainoa kuvaushetki. Ottoja otettiin yleensä kymmeniä, jopa 70. Näyttelijöitä ja kuvausryhmää pidettiin passissa viikkokausia. Elokuvan ensimmäinen versio kesti viisi ja puoli tuntia. Ensi-iltaan mennessä Ciminon Heaven's Gaten kesto oli vieläkin noin kolme ja puoli tuntia.
 |
| Elokuvan tittelin Heaven's Gate; kaupunkilaisten irrottelumesta. Kyllä, nuo ovat rullaluistimia. |
Jos aika on rahaa, Heaven's Gate oli upporikas. Alkuperäinen, mittava budjetti paisui ennen kuvausten loppua jättimäisesti viisinkertaiseksi. 44 miljoonan dollarin (132 miljoonaa nykyrahassa) budjetti teki Heaven's Gatesta tuolloin yhden kaikkien aikojen kalleimmista elokuvista. Gate ei olisi siis missään nimessä saanut epäonnistua lippuluukuilla.
"Kind of symbolic of the film that you had to do things over and over again, that were hard to do *once*!" - Kris Kristofferson
Ensi-iltaan mennessä Gate oli kuitenkin jo saanut tuhoon tuomitun elokuvan maineen, kun lukuisat uutislähteet alkoivat raportoida elokuvan koko ajan huimemmiksi nousevista kuluista, tuottajaportaan tuhoontuomituista ja turhista yrityksistä hillitä niitä ja kuvausten hurjasta, pedanttisesta hitaudesta. Heaven's Gate keräsi ensimmäisellä esityskierroksellaan 1.3 miljoonan dollarin lipputulot ja haukuttiin kritiikeissä lyttyyn. Siitä tuli siihen astisen Hollywoodin kaikkien aikojen isoin floppi.
 |
| Shoot you down. (Christopher Walken) |
Syyt ovat vieläkin nähtävillä. Jos lukijalle ovat tuttuja vaikkapa Andrei Tarkovskin elokuvat, ei kymmenminuuttinen kohtaus tunnu sinällään ihmeelliseltä. Romanttista action-westernia katsomaan luulevansa mennyt amerikkalaisyleisö ei ehkä moisesta juuri perustanut.
Romantiikasta puheen ollen; pääosien Kris Kristoffersonin ja Christopher Walkenin jahtaamaa Isabelle Huppertia ja tämän roolihahmoa piti toinen UA:n päälliköistä (Bach) niin epäromanttisena, että ihmetteli Ciminolle ääneen, eivätkö Walken ja Kristofferson kyseisen naisen kilpakosinnan sijaan mieluummin naisi toisiaan?
Kun elokuvalla ei lisäksi ole varsinaisesti mitään tiukkaa juonta, sen ääniraita on välillä niin suttuinen ettei ihmisten puheesta meinaa saada selvää, ja se kestää lähes neljä tuntia, ei ole ehkä ihme, että yleisö pysyi elokuvasta kaukana.
 |
| Soooo purdy. (Isabelle Huppert, Kris Kristofferson) |
Toki jo tuossakin olisi tarpeeksi mielenkiintoista saamaan Nitraatin tarttumaan kynään, mutta kolikon toinen puoli on tämä: Heaven's Gaten jättibudjetti ja Ciminon lähes sairaalloinen omistautuminen taiteelleen näkyvät kankaalla, totaalisesti.
Gate on yksi upeimman näköisiä ja huolitelluimpia amerikkalaisia elokuvia kautta aikojen. Sen lavastus (Tambi Larsen, Spencer Deverell, Maurice Fowler, James L. Berkey & Josie MacAvin) on uskomattoman yksityiskohtaista ja hulppeaa. Sen satojen - ei, tuhansien - asujen puvustus (J. Allen Highfill) on erittäin uskottavaa ja tämän kaiken kuvaus (Vilmos Zsigmond) kerrassaan kaunista.
 |
| Montanan kauneutta, Zigmondin linssin läpi. Jos hurjia kauniita vuoria ei nähtäisi taustalla, voitaisiin olla vaikka Kainuussa! |
Elokuvan näkemisen kaikessa loistossaan on tehnyt mahdolliseksi eritoten ohjaaja Michael Ciminon yhtenä viimeisistä elinvuosistaan 2012 Criterion-yhtiölle elokuvasta työstämä definitiivinen final cut -versio. Aikoinaan kaiken muun ohella kritisoitu seepia ja värien vähentäminen on siinä poistettu, ja Wyomingin (ts. kuvauspaikka Montanan) luonto, lavastajien ja puvustajien työ, sekä Zsigmondin kuvaus pääsevät täysiin oikeuksiinsa, kun loistavat ja kirkkaat värit saavat nyt täyttää kankaan.
Näinä aikoina, joina ihmiset istuvat iloisesti ahmimassa kymmentuntisia sarjakausia yhdeltä istumalta, ei Heaven's Gaten kolme- ja puolituntinen kesto ja sen kiehtova ja hypnoottinen tahti olle enää yhtä iso este katselulle kuin vuonna 1980. Lisäksi se pakolaiskuvauksena ja karjatilallisten heitä kohtaan suuntaamine demonisointiyrityksineen on maailmanpoliittisesta näkövinkkelistä jälleen varsin kuranttia kamaa.
 |
| Kun tällaista kuvataan viikkokaupalla, ovat ihmiset vaarassa. Hepoista puhumattakaan. |
Toki Gatella on omat heikkoutensakin. Amerikkalaisia elokuvia ei enää tehdä ilman eläinsuojeluvalvontaa - yksi iso syy on Gaten. Neljä hevosta kuoli sen ikävien stunttien seurauksena, ja elokuvassa on mukana myös kukkotappelua.
Jotkut sen kohtauksista olisivat ehkä hyötyneet pienestä ajallisesta trimmauksesta. Isabelle Huppert ei millään mene amerikkalaisesta. Elokuvan lopputaistelun piirityslaitteet ovat särön oloisia muuten täysin uskottavassa ajankuvassa, eikä Christopher Walkenin ja Kris Kristoffersonin hahmojen ystävyyttä pohjusteta oikein mitenkään.
Michael Cimino kantoi Heaven's Gaten totaalista taloudellista epäonnistumista riippakivenään elämänsä loppuun asti. Taiteellisena epäonnistumisenakin elokuvaa pidettiin lähes kaksikymmentä vuotta, ennenkuin se on tällä vuosituhannella alkanut löytää myös puolustajia.
 |
| Yksi Heaven's Gaten monista majesteettisista otoksista. |
Viimeistään nyt on korkea aika todeta, että vaikka Heaven's Gaten talouspuolta ei mikään ikinä muuksi muuta, on kyseessä taiteellisella tasollaan suuri amerikkalainen länneneepos ja ohjaajansa paras elokuva - hänen haavoittunut mestariteoksensa.
Heaven's Gate oli yhden ajan kuolema ja toisen alku. Se löi ikuiset naulat ohjaajien kymmenvuotisen täydellisen taiteellisen vapauden arkkuun, mutta ainakin se arkku on nyt nähtynä amerikkalaisen elokuvan taiteellisesti korkeatasoisimpia vuosikymmeniä. Siipirikon taideteoksen nimeltä Heaven's Gate murheellisin anti amerikkalaiselle elokuvalle onkin rahamiesten voitto taiteesta.
"Both Michael and his movie deserved better. it deserved being treated like a work of art and not as some failed economic venture." - Kris Kristofferson
 |
| Michael Cimino 1939-2016 |
Arvosana: 8/10
IMDB
Traileri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti