 |
| - Who's winning? - Nobody. One side is just losing slower than the other. |
Harry Moseby on Los Angelesilainen vanhan ajan yksityisetsivä ajassa, jolla hänen lahjoilleen ei ole enää kovin suurta käyttöä. Vanha leffaohjaajakamu pitää miehen kuitenkin leivän syrjässä kiinni vihjaamalla toimeksiannosta.
Kuihtuneen ja kaukana 'vuoden äiti' -palkinnosta olevan oman maailmansa ex-leffatähtösen kuritonta sukupolvea edustava teinitytär on hävinnyt jäljettömiin. Harryn nuuhkimat jäljet johtavat Floridaan, samalla kun tapaus monimutkaistuu ja Harry tekee tiliä elämänsä kanssa.
 |
| - Either way, I have to go. - Why? So you can pretend you're solving something? (Gene Hackman, Janet Ward) |
Nitraatti on viime aikoina käynyt läpi massiivista kokoelmaansa uudelleenkatselujen muodossa. Nyt vuoro sattui jo aikoinaan Nitraatin arvostamalle neo-noir Night Movesille, mutta tämänkertainen katselu nosti sen ykkösluokkaan. Leffa tervehtii meitä ehkäpä amerikkalaisen elokuvan parhaalta kymmenvuotiskaudelta, 1967-1977 - Bonniesta ja Clydesta Tähtien Sotaan.
Night Moves on surussa uitettua neo-noiria. Sen rikostarina vaikuttaa aluksi kovin köykäiselle, eivätkä suuremmat
rikokset tahdo valjeta Harry Mosebylle kunnolla koko elokuvan aikana, mutta
Harry on koko ajan oman itsensä tutkimuksen kohde ja *se* on elokuvan ydin.
Elokuvan suurimmat avut ovat sen vahva, surumielinen tunnelma,
käsikirjoittaja Alan Sharpin erinomaisen aikuismainen dialogi ja koko
näyttelijäkatraan hienot roolisuoritukset. Gene Hackman (1930-2025)
elämäänsä puntaroivana päähenkilö Harry Mosebyna on rooliinsa
täydellinen. Paljon Mosebysta välittyy myös Hackmanin eleistä.
 |
| - I want that kid the hell out of here. You see, I... I get pretty foolish with her, and I... Well, you've seen her. God, there ought to be a law! - There is. (Melanie Griffith) |
Hän tekee myös ehkä parempaa työtä kuin koskaan, ja se on miehen uran huomioiden paljon sanottu. Hiljattain edesmenneen Hackmanin oma poismeno oli muuten sen verran erikoinen, että olisi kelvannut hyvin 1970-luvun amerikkalaisen neo-noir rikosleffan lähtökohdaksi.
Jennifer Warren Mosebyn Florida-ihastuksena Paulana, Susan Clark Mosebyn pettäjävaimona Elleninä ja Janet Ward ex-leffattarena Arlene Iversonina tekevät jokainen priimaa. Lisäksi sivuosat on ladattu erinomaisesti (James Woods, Harris Yulin, Anthony Costello, Edward Binns jne.)
Yhden varhaisimmista ja siihen asti isoimman roolinsa tekee raikas nuori 16-vuotias Melanie Griffith huikentelevaisena Delly Grastnerina. Elokuva on ihailtavan ekonominen hahmojensa määrän kanssa: jokaisella hahmolla on elokuvassa funktio myös pidemmän päälle.
 |
| - Where were you when Kennedy got shot? - Which Kennedy? |
Night Moves on myös kuulun mutta hyvin epätasaisen ohjaajansa Arthur Pennin (1922-2010) parhaita ja sekin on aika paljon sanottu, kun tilillä ovat sellaiset täysveriset klassikot kuin Bonnie & Clyde (1967) ja Pieni Suuri Mies (1970). Aivan varmasti kyseessä oli miehen viimeinen huippu: edes hyvän elokuvan tasolle Penn ei tästä eteenpäin päässyt.
Bruce Surteesin evokatiivinen kuvaus on myös mainio lisä elokuvan kokonaistehoon. Night Moves ei ollut aikoinaan menestys lippuluukuilla, eikä se ehkä vieläkään nauti niin korkeaa arvostusta kuin sen pitäisi.
Joitain miinuksia kuitenkin: elokuvan musiikki (Michael Small) lähtee välillä ei-toivotulle laukalle ja agathachristiemäistä, selvää rikosjuonta kaipaava tulee pettymään. Nyt muutaman kerrankin elokuvan nähnyt Nitraatti huomaa siinä erikoisia aukkoja. Mutta koska elokuva ei ole varsinaisesti juonensa orja, ei siitä voi liikaa rokottaa. Varoituksen sana kuitenkin.
 |
| - Do you ask these questions because you wanna know the answer or is it just something you think a detective should do? |
Leffan finaali on odottamaton, järkyttävä ja lisää entisestään avointen kysymysten määrää. Ehkä elokuvan sanoma on että noir on kuollut, eikä kukaan voi nähdä suurta kuvaa alimmilta portailta ja vaikka näkisi, tekojen voima voisi olla kovin köykäinen, ymmärrys tekemisestä vieläkin vähäisempi.
Tuollaista eetosta Nitraatti ei yleensä elokuvissa arvosta, mutta Yön Siirtoihin mikään ei voisi sopia paremmin tai ansaitummin. Night Moves on täysverinen klassikko aikuiseen makuun, Amerikkalaisen elokuvan parhaalta vuosikymmeneltä.
Arvosana: 10/10
IMDB
Traileri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti