 |
| Merimies nyt yksin on / Muut ovat muuttuneet. |
A documentary about the disastrous 1968 round-the-world yacht race. (IMDB)
Vuonna 1968 englantilainen The Sunday Times -sanomalehti järjesti kisan, jossa palkittaisiin kaikkien aikojen ensimmäisenä maailman ympäri keskeytyksettä purjehtinut ihminen. Palkinnon saisi myös teon nopeimmin suorittanut henkilö.
"Kyllä mies kivun kestää, mutta ei häpeää" - Timo Rautiainen
"A man's got to know his limitations" - Dirty Harry
Epäilemättä kilpailu aiheutti seuraajissaan ja osallistujissaan hiukan samoja väristyksiä kuin aikalais-avaruuskisa ja kuulennot: ihminen omine taitoineen ja teknologioineen vihamielisessä tai ainakin tämän hyvinvoinnista välinpitämättömässä elementissä, suorittamassa ennenkuulumatonta, pikaisen avun ulottumattomissa.
Tähän legendaariseen kilpapurjehdukseen maailman ympäri osallistui yhdeksän purjehtijaa. Kilpailijoiden laadullisen kärkikaksikon muodostivat kauppalaivastokonkari, armeijan reservipurjehtija, käytännönläheinen ja armoton suorittaja - ja kuten kisan jälkimainingit osoittivat, myös hemmetin empaattinen ihminen - Robin Knox-Johnston, sekä taitava ja taiteellisen runosielun omaava ranskalainen Bernard Motessier.
 |
| Crowhurst ja aluksensa, trimaraani Teignmouth Electron. |
Osallistujien outolintu ja ennakkoon arvioiden peränpitäjä oli puolestaan kolmissakymmenissään kikkaileva perheenisä, yrittäjä ja sunnuntaipurjehtija Donald Crowhurst, jonka luonteessa yhdistyivät lapsuus kolonialismin ja Britti-imperiumin sankaritarinoiden ympäröimänä stiff upper lipin kautta samurai-eetokseen kietoutuen.
Rahoittaakseen purjehduksensa Crowhurst päätyi tekemään sponsoriensa kanssa hurjan riskialttiin sopimuksen: mikäli Crowhurst ei pysty aluksellaan starttaamaan kisaa ollenkaan, tai jos hän joutuu keskeyttämään aikaisessa vaiheessa, on hänen lunastettava sponsorirahalla rakennettu purjealuksensa itselleen. Tämä olisi tarkoittanut Crowhurstin perheen talon myyntiä ja perheen joutumista taloudelliseen vararikkoon.
Ennen pitkää oman sutkin PR-miehensäkin menestyjäksi lehdistössä pumppaama Crowhurst ajautuu tilanteeseen jossa hän nähtävästi ei voi voittaa, ei voi jatkaa, eikä voi lopettaa. Olisiko taloudellisen tuhon ja epäonnistumisen häpeän välttämiseksi jokin neljäs tie, tie onneen?
 |
| Bernard Motessier (1925 - 1994) |
Nitraatti kuuli tästä kisasta tarkemmin oikeastaan ensimmäistä kertaa tämän vuoden puolella lukiessaan purjehtija Tapio Lehtisen 'Yksin Seitsemällä Merellä' -kirjan, jossa Lehtinen sivuaa kisaa ja sen henkilöitä kertoessaan omasta kilpailustaan maailman ympäri ilman pysähdyksiä.
Kirjaa Nitraatti suosittelee, tosin tuohonkin teokseen pätee elämäkertojen perussynti: kun ei olla aivan tekemisen ytimessä (joka on se näiden niteiden ehdoton pihvi), tulee kirjoista yhdentekevän namedroppailun ja rönsyilyn ansioista lukemisen kestävyystesti. Viimeisin saman sapluunan suositeltava oli muuten Nitraatin juuri tavaama Juha Rautaheimon rikospoliisimuistelo Hermo, jonka keissikuvaukset olivat rautaa, muu jotain muuta.
Mutta nyt meinaa eksyä aiheesta. Lehtisen kirjan lukemisen jälkeen Nitraatti sai selville, että vuoden 1968-1969 kisasta oli tehty myös näytelmäelokuva, joka piti tietysti tarkastaa. The Mercy (2018) oli mainiosta näyttelijäkaartistaan (Colin Firth, Rachel Weisz, David Thewlis...) huolimatta melkoinen pettymys.
Harmittavana bonuksena se
onnistui myös pilaamaan Nitraatilta mahdollisuuden yllättyä tämän
dokumentin tapahtumista. Onnellisena bonuksena eräs Mercyyn liittyvä arvostelu mainitsi tämän dokumentin olemassaolon. Näin nämä ketjut silloin tällöin johdattavat jonkin todella hyvän äärelle.
 |
| Nyt katoaa pois laituri / Jo huutaa kapteeni. |
Mikäli lukijalle eivät tämän kisan tapahtumat ole entuudestaan tuttuja, voi Deep Water olla tarjoamiensa yllätysten vuoksi vieläkin voimallisempi kokemus kuin se Nitraatille oli. 'Neitsyenä' dokumentin ääreen astuvia kohtaan Nitraatti tunteekin jopa jonkinasteista kateutta!
Deep Water onkin aiheestaan selvästi paras audiovisuaalinen tallenne. Se etenee 90 minuutin kestonsa asiallisen rivakasti ja välillä jopa runollisesti. Materiaalina on runsaasti aikalaiskuvaa, herkkuna Crowhurstin omia kuva- ja äänitallenteita sekä lokia ja päiväkirjaa purjehduksen ajalta.
Haastateltavina ovat kaikki kerronnan kannalta keskeiset ihmiset. Esimerkiksi Robin Knox-Johnston on aivan mainio ja ajan koulima kokenut haastateltava, joka oli juuri sellainen, millaiseksi Nitraatti hänet kuvittelikin. Kun hän kuvailee Kap Hornin läheisien aaltojen kohtaamista yhden hengen aluksella samalle, kuin ajaisi pienellä kuorma-autolla kohti 12-kerroksista taloa, on se helppo uskoa.
 |
| Clare Crowhurst, Donaldin vaimo. |
Kyseessä on loistava dokumentti, itse asiassa yksi parhaita Nitraatin näkemiä. Se on 262. teos(*), jolle Nitraatti läväyttää täydet pisteensä. Jostain Nitraatille täysin käsittämättömästä syystä Deep Water ei muuten ollut dokumenttien Oscar-voittaja, ei edes ehdokas.
2006 oli toki erinomainen vuosi dokumenteille Deep Wateria lukuunottamattakin: Jonestown, Jesus Camp, Oscar-voittaja An Inconvenient Truth, Kenen Joukoissa Seisot, The Bridge, Billy Wilder Speaks... Vaan silti.
Kisan tarina päättyy 1. heinäkuuta 1969. 19 päivää myöhemmin ihminen muuten astui ensimmäistä kertaa kuun pinnalle.
"The cosmic integral, the sum of man, adds up to nothing."
"It is finished. It is finished. It is the mercy."
- Donald Crowhurst
Arvosana: 10/10
(*) Täyspituiset dokumentti- ja fiktioelokuvat
[Kuva 1, Kuva 4] Laululyriikojen käännös: Atte Blom ('Merimies')
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti