The Wire / Langalla (USA 2002-2008, David Simon)

All the pieces matter.

The Baltimore drug scene, as seen through the eyes of drug dealers and law enforcement. (IMDB)

Jonkin aikaa sitten Nitraatti kehitteli mielessään sarjaideaa ja harmitteli miksi sellaista ei ollut vielä tehty. Se olisi hyvän, paksun ja aikaa vievän, mutta palkitsevan kirjan tapainen kertomus teollisuusajan jälkeisestä länsimaisesta kaupungista sen kaikkine asukkaineen.

Siinä kohtaisivat rikolliset, poliisit, poliitikot, työväki plus muut siviilit ja se kuvaisi miten jokaisen teot vaikuttaisivat kaikkien muiden tekemiseen ja olemiseen. Se kertoisi asemiensa sitomista ja kompromissien kiroamista ihmisistä. Se olisi nykyolemisen holistinen näkemys.

Bodymore, Murdaland.

Noh - sellainen sarja on tehty. Jo parikymmentä vuotta sitten. Ja sen nimi on The Wire. Sarja on sen oikean kultaisen tv-ajan (Sopranos, Mullan Alla, Aseveljet, Game of Thrones ym, ysärin lopusta kymmenluvun alkuun) yksi vähän unohdetumpia helmiä. Sinänsä ymmärrettävää: sarja kertoi tarinaansa ajan kanssa, osia ei voinut jättää väliin, kaksi kolmasosaa sen hahmoista on mustia, ja sen yleisilme on tummanpuhuvan inhorealistinen. 

Jos joku haluaisi määritellä sarjan jopa pessimistiseksi, sekään olisi tuskin ihan väärin sanottu. Samaistuttavia sankareita kannattaa etsiä muista sarjoista. Onneksi mukana on rutkasti hurttia hirtehishuumoria sarjan tunnelmaa omalla tavallaan keventämässä.

Kuten moni muukin sarjan hahmoista, tämäkin oman elämänsä hopeamitalisti perustuu todelliseen esikuvaan. (James Ransone)

The Wire sijoittuu Baltimoren kaupunkiin, mutta ihan yhtä hyvin tilalle voisi vaihtaa minkä tahansa vastaavan länsimaisen kaupungin, niin yleismaailmallisia ja samaistuttavia sen ongelmat ovat. Sarjan takana on paikallisen elämänmenon hyvin tuntevaa sakkia, muun muassa sarjan luoja David Simon toimi aikonaan rikosreportterina Baltimoressa ja näyttelijäkaartissa on useita paikallisia og laitapuolen kulkijoita.

Sarjan teksti on korkeatasoisimpia mediansa historiassa ja sarjaan koottu, silloin aika tuntematon brittiläis-amerikkalainen näyttelijäkaarti on kokonaisuutena ja yhteenpelaamisessaan yksi kaikkien aikojen parhaita kokonaisuuksia. Käytännössä jokainen näyttelijä tekee sopivaa ja unohtamatonta, ilman egoilua, tarina ja teksti edellä.

Konnan ja kytän lounastauko. (J.D. Williams, Dominic West)

Mainitaan heistä kuitenkin muutama ihan nimeltä: Dominic Westin esittämä itsetuhoinen ja nerokas murharyhmän poliisi Jimmy McNulty kuulostaa kliseeltä, mutta muotoon puhallettu ihmisyys saa hahmon toimimaan. Hänen parinsa (Wendell Piercen mainiosti tekemä) William 'Bunk' Moreland kärsii äänekkäästi vieressä.

Sonja Sohn on Shakima 'Kima' Greggs, naisjepari joka tuskailee avovaimonsa lapsihaaveiden kanssa. Clarke Petersin käsissä valautuu etsivä Lester Freamon, pedantti esimiestensä murheenkryyni, samoin kryyneilee vähän ylempänä komentoportaassa majaileva jäyhä Cedric Daniels, joka irtoaa Lance Riddickin (1962-2023) osaavista hyppysistä. Loistava Andre Royo on ahdinkonsa tunnistava addikti Reginald 'Bubbles' Cousins.

Jepari Lester Freamon paperisotimassa kunnanvirastossa. Päähenkilöiden poliiseista muuten vain yksi laukaisee aseensa, hänkin lähinnä itselleen ja uralleen traagisilla seurauksilla.

Rikollispuolella on yhtä vakuuttavaa tekemistä: Idris Elba on Russell 'Stringer' Bell, kaupallisia opintoja huumekauppaan soveltava semi-herrasmies, Wood Harris tämän paljon äkkipikaisempi bestis Avon Barksdale ja J.D. Williams maalaa meille katutason diilerinäkymää oivalla ja kyynisellä Preston 'Broadie' Broaduksellaan.

Hieman myöhemmin mukaan menoon liittyy tunteettomampi ja paljon paljon raaempi nuoriso-osasto: tappokaksikko majakka ja perävaunu eli Gbenga Akinnagben Chris Partlow ja Felicia Pearsonin - öhhh - Felicia 'Snoop' Pearson. Näiden pomona häärii Kaurismäen eleettömien hahmojen ja Luciferin lehtolapsen mieleen tuova pikku prinssi Marlo Stanfield, jonka Jamie Hector tekee poikkeuksellisen kylmäävänä pinnan alla kuohuvana ihmisenmuotoisena.

"It's all in the game yo, all in the game." (Michael K. Williams)

Anwan Gloverin donkkaama jättimäinen ja möreä-ääninen Slim Charles, monen pomon kova käsi on myös vaikuttava, mutta konnakatraan kunkku on antisankari ja kirjaimellisesti miesten mies Omar Little, pumppuhaulikolla aseistettu ryöstäjiä ryöstävä ryöstäjä, jonka Michael K. Williams (1966-2021) teki ikimuistettavaksi.

Nuo yllä olevat hahmokuvaukset raapaisevat vain vähän sarjan pintaa alemmaksi: mukana on kymmeniä hyvin tehtyjä ja muistettavia pää- ja sivuhahmoja. Tekniseltä puoleltaan sarja on lähinnä dokumenttimaisen toteava - sopii tietysti erinomaisesti juuri tähän sarjaan. Musiikki on lähinnä sitä mitä kuvissa ämyreistä missäkin tulee ja kuten tietysti voi arvata ja mikä on sarjalle elintärkeää, sarja on kuvattu kokonaan - sisäkuvineen päivineen - Baltimoressa.

Päättymätön sota. (Seth Gilliam, Corey Parker Robinson)

Sarja koostuu 60 osasta ja viidestä kaudesta, joista jokainen keskittyy yhteen teemaan. Ensimmäisessä slummien huumeongelmaan, toisessa teollisuustyöväen ahdinkoon, kolmannessa kunnallispolitiikkaan, neljännessä koulusysteemiin ja viidennessä medioiden, eritoten sanomalehtien toimintaan. Jokainen kausi toi mukanaan uusia hahmoja, mutta monet alusta asti mukana olleista pysyivät mukana uusillakin kausilla, omine muuttuvine elemäntarinoineen.

Monesti sarjoista on helppo nimetä suosikkikausiaan. Poikkeuksellisesti Nitraatti ei Wiren osalta siihen pysty, koska jokainen kausista rakentaa lisää sarjan vahvaa tarinaa. Sama kuin Nitraatilta kysyisi, että mikä on suosikkiluku jossain kirjassa.

Tähän Nitraatti voisi pistää jotain miekkaan tarttumisesta ja hukkumisesta. (Thuliso Dingwall)

Sarja ei ollut ikinä mikään yleisömenestys, eikä se voittanut yhtään isompaa alansa tv-palkintoa. Ensimmäinen on harmillista mutta jotensakin ymmärrettävää, jälkimmäinen melkein rikollista.

Mutta, mitä ihmettä? kun Nitraatti on juuri kehunut sarjan maasta taivaisiin, niin miksi sitten ei täysiä pisteitä? Sanotaan että aina pitäisi olla toivoa. Kaikkea muuta The Wire tarjoaa, mutta Nitraatista liian vähän sitä.

Arvosana: 9/10

IMDB
Traileri