 |
| NY - Nuoret Yrittäjät, ja yksi vanhempi. |
Barry Allen uses his super speed to change the past, but his attempt to save his family creates a world without super heroes, forcing him to race for his life in order to save the future. (IMDB)
Barry Allen on Flash, supersankari joka liikkuu nopeammin kuin mikään. Kun mies saavuttaa valon nopeuden ja menee siitäkin ohi, mahdollistaa se - kuten kaikki nörtit tietävät - aikamatkaamisen. Barryn ollessa pieni hänen perhettään kohtasi tragedia, joten hän päättää mennä korjaamaan lapsuutensa ja samalla onnistuu pistämään maapallon asiat pahemman kerran solmuun.
Nitraatti miettii vieläkin, miten ärsyttävän vinkuvan päähahmon ja liudan kyselijä-ämmiä(*) omaava kaksi- ja puolituntinen megafloppi, jossa on melkeinpä liikaa ja joissain kohdissa vähän kehnoa CGI:tä, on näistä seikoista huolimatta kuluvan vuosikymmenen paras supersankarielokuva ja selvästi paras nyt jo edesmenneen DCEU-leffasarjan tekeleistä.
 |
| Schwing! (Michael Shannon, Sasha Calle) |
Flash on vähän kuin jatko-osa aikaisemmin sarjan parhaan leffan titteliä pitäneelle tekeleelle, eli (alkuperäiselle) Justice Leaguelle vuodelta 2017. Molempia yhdistää isous, hauskuus - Flashissa potenssin kaksi - ja näyttävyys. Flashin perustarina on toisaalta synkempää kamaa ja sen hahmokavalkadi: Leppis, Terästyttö ja kaksi Flashia kuin köyhän miehen Justice League. Elokuvana se on silti parempi. Justice Leaguesta sekä Leppiksen ja Teriksen DCEU-mökellyksistä Nitraatti ehti muuten tarinoimaan jo aiemmin.
Marvel on rypenyt multiversumissaan kyllästymiseen asti, joten DC:kin lähti tässä kokeilemaan samoja verkkoja. Koska tämä jäi DC:n ainoaksi leffakokeeksi alalla, on se tuoreemman tuntuinen, vaikkei toki kykene väistämään täysin kokonaan näiden paradokseja: kun kaikki on mahdollista, millään ei tunnu olevan väliä. Meno on silti yllätyksellisempää, jänskempää ja loogisempaa kuin yhdessäkään Marvelin vastaavassa.
 |
| Kammoa kaksin kappalein keskellä kaaosta. (Ezra Miller) |
Roolitus on melkoista huitomista: Ezra Miller pääosassa on kyllä
lahjakas näyttelijä, mutta hänen hahmonsa eli Barry Allen on päätä
särkevän ärsyttävä tyyppi, josta olisi aikoinaan ollut leffoissa lähinnä
konnien vitsejä murjovaksi apulaiseksi, joka ei enää elokuvan
viimeisessä näytöksessä ole elävien kirjoissa. Voisiko sanoa, että
Miller tekee Barryn ärsyttävän hyvin?
Koko Flash-elokuvan hype muuten alkoi osakseen kaatua Ezra Millerin yksityiselämän (negatiivisella tavalla) fantastisiin ja uran tuhonneisiin kieppeihin. Barrya on kaiken lisäksi vielä luvassa kaksin kappalein, toisen ollessa maailman vanhimman näköinen teini. Herra armahda!
Isossa plus-sarakkeessa on sitten tietysti Michael Keatonin paluu
Lepakkomieheksi. Burtonin ja muiden kasari-ysäribättikset eivät ole enää
tänä pänä kovin katsottavia, mutta Keaton on aina ollut paras Leppis ja
nyt sitä taas saa pitkästä aikaa ja viimeistä kertaa, ainakin hänen
omien sanojensa mukaan.
 |
| Swoon! (Michael Keaton) |
Kylmäksi Nitraattia ei jättänyt myöskään kepoisesti paras Terästytön leffa-inkarnaatio, entisten eloveenojen sijaan karun goottimainen Kara Zor-El, jonka Sasha Calle tekee oikein mainiosti. Pahaa eivät tee entisten DC-superankarileffojen päähahmojen ja -starojen kameotkaan, joita on tarjolla koko liuta.
Harmittava pettymys on yleensä superluotettavan Michael Shannonin paluu maata uhkaavana Zodina. Tällä kertaa mies tuntuu olevan menossa mukana lähinnä palkkashekin tuomalla innolla eikä tunnu olevan tehtävänsä tasalla, mutta onneksi räminä hahmon ympärillä riittää auttavasti peittämään Shannonin apatiaa. Flashin isän, äidin ja tyttöystävän hahmot ovat pahvisia ja funktionaalisia palikkoja, joita roolisuorituksetkaan eivät auta mitenkään.
The Flash oli kolmastoista (niinpä tietysti!) yhteensä viidestätoista
Zack Snyderin aloittamasta DCEU-supersankarileffajatkumosta, joiden oli
tarkoitus haastaa Marvelia. Noin vuosikymmenen aikana näin ei päässyt
lippuluukuilla tapahtumaan kovin montaa kertaa.
 |
| Ihana doge! Dog's dinner, voisi joku sanoa The Flashista englantilaisittain. Ei Nitraatti. |
The Flash oli DC:n kuudes floppi peräjälkeen ja olikin oikea hypermegafloppi: jättimäisen 200-300 miljoonan dollarin budjetilla varustettu elokuva teki lähes yhtä paljon tappiota. Samoihin aikoihin jo kuvattu Batgirl-leffa vedettiin pelästyksissään vessasta alas, eikä nähnyt ikinä päivänvaloa.
DC extended universe sai The Flashissa luultavimmin ansaitun niskalaukauksen, mutta yllättävän sympaattisen, hauskan, ennalta-arvaamattoman ja mainion katsottavan sellaisen.
Arvosana: 8/10
IMDB
Traileri
(*) Elina Knihtilä on lanseerannut mainion termin kyselijä-ämmä. Roolin tehtävänä on lähinnä tiedustella päähenkilön vointia.
