Mindhunter (USA 2017, Joe Penhall)

"- Perhonen!" *scribble scribble* "- Jahans..."

In the late 1970s two FBI agents expand criminal science by delving into the psychology of murder and getting uneasily close to all-too-real monsters. (IMDB)

Kyselylomake, 06/18

Kohde: Nitraatti

Pidätkö:

[ x ] Sarjamurhaajista, heidän rikoksistaan ja / tai heidän uhriensa (selviytymis)kertomuksista lukemista hyvänä ajanvietteenä
[ x ] Jänskistä ruokavinkeistä
[ x ] Kolmea ja puolta tuntia uutta David Fincheriä hyvänä asiana
[ x ] Kahdeksasta kypsästä tunnista sarjamurhaviihdettä
[ x ] Toto:sta

Sanotko:

[ x ] Korkealla, lapsellisella äänellä 'misu!' tai 'misse!', kun näet tai kuulet kissan (felis catus) leffoissa / sarjoissa

Olivatko sinulle jo tuttuja:

[ x ] Tool Box Killers
[ x ] Richard Speck
[ x ] David Berkowitz
[ x ] Charles Manson
 
Halusitko ottaa selvää yhdestä tai useammasta seuraavista katsoessasi sarjaa:

[ x ] Edmund Kemper
[ x ] Egg salad
[ x ] Denver omelet
[ x ] Montie Rissell
[ x ] Big Red
[ x ] Jerry Brudos
[ x ] Bittaker & Norris transkriptio

00-02 pistettä: Miksi edes luet tätä?
03-16 pistettä: Onnenpotku! Sarja on sinua varten!
17-17 pistettä: Nitraatti

"- Oletteko nähneet tätä haaroväliä?" (Holt McCallany, Jonathan Groff)

Mindhunter kertoo sarjamurhaaja-jahdeista FBI:n käyttäytymistieteen haaran näkokulmasta. Sarjassa seurataan kahden agentin, nuoremman sosiaalisesti hiukan lahjattoman Holden Fordin (Jonathan Groff) ja vanhemman ja etabloituneemman Bill Tenchin (Holt McCallany) yritystä saada pomojaan - lähinnä kivestä veistettyä jaostojohtaja Shepardia (Cotter Smith) - innostumaan uusista tavoista jäljittää uudenlaisia rikollisia. Mukaan pakkaan viskataan ennen pitkää myös älykäs yliopistolaina, tohtori Wendy Carr (Anna Torv), sekä pääparin lähiomaiset.

Sarjassa seurataan pääasiassa tämän uuden sarjamurhaajien profilointiin ja jahtaukseen keskittyvän FBI-jaoston luomista. Tarinat keskittyvät kolmen aiheen ympärille: historiallisesti oikeiden sarjamurhaajien kuulustelutuokioihin, fiktiivisten murhaajien jahtiin ja keskushenkilöiden omien ihmissuhteiden luotaamiseen.

Pelkän toimintaviihteen ystäville pitää rapsauttaa heti kylmää vettä niskaan. Mindhunter on paljon kiinnostuneempi psykologiasta kuin ruudinhajusta. Luvassa ei ole pauketta, vaan paljon puhetta. Jos Nitraatti muistaa oikein, niin sarjan ensimmäisellä kaudella ammutaan yhden ainoan kerran - eikä sekään ole ihan sitä, mitä odottaisi.

There will be talk. Lots. Unsubista epäillyksi kristallisoitunut henkilö pihakuulustelupihdeissä. (Tobias Segal, Holt McCallany, Jonathan Groff, Peter Murnik)

Suht tositapahtumiin pohjautuva sarja perustuu John Douglasin ja Mark Olshakerin aiheesta kirjoittamaan kirjaan "Mind Hunter: Inside the FBI's Elite Serial Crime Unit". Itse asiassa sarjan päähenkilöt Holden Ford ja Bill Tench perustuvat juurikin FBI:n pioneeriprofiloijiin John Douglas ja Robert K. Ressler. Myös Wendy Carrista on tosielämän versio: Bostonin yliopiston Ann Wolbert Burgess. Mainitaan lisäksi, että oikeiden sarjamurhaajien kuulusteluiden lavastuksissa käytetty dialogi on usein lähes suoraan oikeista haastattelupöytäkirjoista kaavittua.

Sarjan tuottajista kaksi eli Charlize Theron (juu-u, *se* Theron) ja David Fincher kaupittelivat sarjan ideaa HBO:lle jo viime vuosikymmenen lopulla, mutta kyseinen kanava keskittyi lopulta omaan True Detectiveensä. Mindhunterin aika oli kypsä tämän vuosikymmenen puolen välin jälkeen, kun Netflix tarttui tilaisuuteen.

Näytelmäkirjoittaja Joe Penhall loi Mindhunterin tv-sarjamuotoon ja kässäröi sarjan ensimmäisen kauden yhdessä Jennifer Haleyn kanssa. Mutta Nitraatti rohkenee myös väittää, että yhden tuottajista ja lähes puolet sarjan ekasta kaudesta ohjanneen David Fincherin kädenjälki näkyy vahvasti. Sarjan visuaalinen ilme on hyvin Finchermäinen väripalettia myöten, johtuen varmasti osaltaan sarjassa käytetyn RED-digikameran nimenomaan Fincherille viritellystä versiosta. Namedropataan myös sarjaan pari osaa ohjannut yllätysnimi, dokumentaristi Asif Kapadia (Senna, Amy).

Mies ja kamera. (David Fincher)

Fincherin mukanaolo ei tietysti muutenkaan yllätä: hänestä kun on kuoriutunut uransa aikana varsinainen sarjamurha-, rikos-,  ja true crime -friikki (Se7en, Panic Room, Zodiac, The Girl with the Dragon Tattoo, Gone Girl). Mukavaa että Fincher tekee elantoaan ohjaajana, koska hänen yksityiskohtiin paneutumisensa, lähes pakkomielteinen kohtausten hiomisensa ja äärimmäinen kiinnostumisensa rikoksista voisivat etsiä paljon ikävämpiä muotoja ilman käytettävissään olevaa ohjaamisen luomisventtiiliä. Nitraatin kuuntelemat Fincherin director commentaryt ovat tätä käsitystä vain vahvistaneet.

Puretaan vielä Fincher-crushia mainitsemalla, että sarjan eka kauden finaaliin Fincher oli saanut luvan pahamaineisen nuukasti elokuviin ja sarjoihin musiikkiaan käyttöön antavan Led Zeppelinin biisiin. Ei mikään vähäinen saavutus.

Pääkolmikko: Bill Tench, tri. Wendy Carr & Holden Ford. (Holt McCallany, Anna Torv, Jonathan Groff)

Nitraatti piti sarjan roolituksesta. Ainoa Nitraatille aikaisemmin tuttu kasvo oli Bill Tenchin näyttelijä Holt McCallany (sivuosat Fincherin Alien³ssa ja Fight Clubissa), mutta hänenkään osaltaan ei voida missään nimessä puhua 'kuluneesta' kasvosta. Roolityöskentelyt ovat kautta linjan onnistuneita ja 'tuoreet' kasvot auttavat nostamaan tarinaa ja tekstiä entistä enemmän esille, mikä Mindhunterin tapauksessa on vain positiivista; niin tekstivetoinen itse sarja kuitenkin on.

Myös sarjamurhaajissa on erinomaista castingia, varsinkin Cameron Britton päällisin puolin lempeänä jättinä Ed Kemperinä. Jack Erdie ainoassa kohtauksessaan Richard Speckinä jättää myös hyvän mielijäljen - vai onko se hyytävän? Eniveis.

Mindhunterissa on myös säveltäjä Jason Hillin varsin jännä ja säästeliäs elektroninen score, jota Nitraatti kuvailisi vähän samaksi kuin joku vetäisi sormeaan edestakaisin sähköisellä viulun kielellä(?!). Mieleen tulevat Trent Reznorin ja Atticus Rossin työt Fincherin kanssa (The Social Network, Girl With The Dragon Tattoo).

Berkowitz bongattu.

Mindhunterin ulkokuvat tehtiin Pennsylvaniassa, eli samassa osavaltiossa jossa Uhrilampaatkin kuvattiin. Syiksi voisi arvella tuon genren kruununjalokiven kunnioittamisen lisäksi myös samoja asioita joita Uhrilampaan tuotantotiimi aikoinaan osavaltiossa arvosti: verohelpotukset ja se että Pennsylvania muuttuu kameran edessä moneksi muuksikin paikaksi, asioita jotka Mindhunterin reissaavan pääosan kaksikon ja sarjan budjetin vuoksi olennevat hyödyllisiä avuja.

Osia ensimmäisessä kaudessa on kymmenen ja vapautuneena oldskool-kanavien tiukasta ohjelmakartan ja mainostaukojen säätelemästä pituudesta, niiden kestot vaihtelevat 35 - 60 minuutin välillä, vieden aina vain sen, mitä tarina tarvitsee. Erinomainen idea.

Kolmikko & mainiosti alinäytellyt hissihymyt. Sarjassa oli Nitraatin gospelin mukaan vain tämä yksi ainoa laugh out loud -kohtaus, mutta sitten sitäkin mehukkaampi. (Jonathan Groff, Anna Torv, Holt McCallany)

Sitten kitinäosastoon: pääkolmikon siviilielämä oli kauden epäkiinnostavinta antia, tosin Holt McCallanyn Bill Tench pärjäsi sillä osastolla parhaiten oikean tuntuisine valikoivasta puhumattomuudesta kärsivine lapsineen ja osaksi siitä johtuvine liitoksissaan natisevine avioliittoineen. Myös todella kulunut poliisiklisee, eli kotiin työongelmien tuominen kummittelee, tosin siitäkin saadaan lopulta pelastettua jotain korkkareiden(...) ja vahingossa nähtyjen valokuvien muodoissa.

Pitää kuitenkin todeta, että päähenkilöiden lähes kaikki työn ulkopuolinen on paljon vähemmän kiinnostavaa kuin heidän epätavallinen ja tavaton työsarkansa. Myös hahmopuolella juuri duunista ammennetaan sarjan parasta antia, kun se muokkaa ja nakertaa Holden Fordin psyykettä. Pikku outoutena pitää mainita silmille bukkakoivat kissankorkuiset paikannimien tekstit. Noh, ainakin näkövammaisempikin katsoja saa selvää, että missä nyt ollaan.

Uliuli! Ed Kemper & Holden Ford. (Cameron Britton, Jonathan Groff)

Nitraatti kysyy myös, että olisiko maaliin päästy tunti-pari vähemmälläkin? Kyllä. Niin lastenjalkojen kutittelu kuin uuden henkilön tuominen tutkijaryhmään - vaikka jälkimmäisellä saadaankin vähän (lisää) kitkaa päähenkilöiden välille - ovat jotenkin turhaan aikaa vieviä temppuja, samaan lopputulokseen olisi päässyt nopeamminkin.

Nitraatti olettaa, että sarjan epäortodoksisista osien pituuksista huolimatta sen tekijöiden on ollut sopimuksen sanelemana pakko väkertää kymmenen osaa; ei esim kahdeksaa, jota Nitraatti olisi pitänyt tämän kauden tarinoiden ideaalina kestona. Ja jos ne kaikki olisi ohjannut Fincher, pisteitä olisi todennäköisesti yksi - mahdollisesti kaksi - lisää.

Joka tapauksessa: kahdeksan kypsää tuntia toteutuksellaan ja dialogillaan viihdyttävää sarjaa, josta lähes puolet on uutta Fincheriä? Jatkoon, ja toivottavasti sarja ei tulevaisuudessakaan luovu tyylistään: Mindhunterissa kun ideajahti on hirviöjahtia mielenkiintoisempaa.

"- How do we get ahead of crazy if we don't know how crazy thinks?" (Bill Tench, Mindhunter)

Arvosana: 8/10

IMDB
Traileri

"Niin moni tulee vastaan / kuka on se oikea?" (Inserttien Dennis Raderina Sonny Valicenti)

PS: Toinen kausi on myös mitä ilmeisimmin luvassa. Hyvä niin, koska muiden tapahtumien ohessa seuraamme ensimmäisen kauden aikana myös pieninä välähdyksinä erään tulevan työsaran rakentumista; kyseessä on todennäköisesti BTK-murhaaja Dennis Rader.