torstai 8. marraskuuta 2018

The 13th Warrior / 13. Soturi (USA 1999, John McTiernan & Michael Crichton)

Hyvä Paha Silmä.

A man, having fallen in love with the wrong woman, is sent by the sultan himself on a diplomatic mission to a distant land as an ambassador. Stopping at a Viking village port to restock on supplies, he finds himself unwittingly embroiled in a quest to banish a mysterious threat in a distant Viking land. (IMDB)

Nitraatin aikoinaan näkemät, mutta sittemmin muuten kuin aivan pääpiirteiltään unohtamat elokuvat voi uudelleentarkastuksen jälkeen useimmiten lajitella kahteen läjään: joko siihen paljon isompaan, johon joutuvat täysin aiheesta unohtuneet tylsät kököt, tai sitten siihen paljon pienempään, jonka leffoille Nitraatin maun muutokset ja / tai aika ovat tehneet tehtävänsä, paljastaen paljon muistikuvia paremman teoksen olemassaolon. 13. Soturi lukeutuu ilman muuta jälkimmäisten tapausten joukkoon.

Kirjailija, ohjaaja, antropologi ja lääketieteen tohtori Michael Crichton (1942-2008) tunnettiin hyvin taustotetuista teoksistaan. Oli kyseessä sitten aikamatkailu keskiajalle, Yhdysvaltojen ja Japanin kauppasuhteet, lentoturmat, ilmastonmuutos, nanoteknologia tai vaikkapa kloonaus, oli taustatyö aina huolellista. Hänestä muuten Nitraatin pitää kyllä jossain välissä väkertää ihan oma blogientrynsä.

Eniveis; Crichton kirjoitti 1970-luvun puolivälissä kirjan nimeltä Eater of the Dead, historiallisen faktaa, fiktioita ja kuulua epiikkaa sekoittaneen seikkailutarinan 900-luvulla eläneestä muslimiseikkailija/runoilija Ahmed Ibn Fahdlanista, joka kohtaa viikinkivalkonaamapakana Buliwyfin ja tämän seurueen. Ennustuksen ajamana tämä tusina viikinkejä plus Ahmed lähtevät auttamaan syrjäistä hallitsijaa, jonka valtakuntaa vainoaa jokin karmea ihmisiä syövä hirviö. Jos kuulostaa tutulle, niin se on toki tarkoituskin: Beowulfilla on iso osa elokuvan tarinan polttoaineessa.

Terästä infideleille. (Antonio Banderas)

Michael Crichton oli 1990-luvulla Hollywoodin kuuma nimi, kun hänen Jurassic Park -romaanistaan tuli Steven Spielbergin elokuvan muodossa(kin) aivan jättimäinen hitti. Isoon osaan hänen kirjallisesta tuotannostaan ostettiin tuon jälkeen leffaoptioita eri studioiden toimesta. En tiedä oliko Disney jotenkin jonon hännillä 'take my money please!' -moodissa, vai eikö ostosta vaivauduttu tutkimaan kirjailijan nimeä kummemmin, sillä niin erikoinen koti kauhuleffamaisia kannibaaleja ja veristä toimintaa sisältävälle tarinalle kyseinen studio on.

Jo alunperin 1990-luvun lopun megabudjettiluokkaan noin 90 miljoonan dollarin budjetillaan kuulunut Warrior sai ohjaajakseen aikansa parasta A-luokkaa toimintaelokuvien saralla edustaneen John McTiernanin (mm. Predator, Die Hard, Punaisen Lokakuun Metsästys). Kun mies sai elokuvan valmiiksi 1997, alkoivat ongelmat. Disney älähti ja vaati leffaan isoja muutoksia. Mitä ne tarkalleen ottaen ovat olleet on hankala sanoa, mutta koska McTiernan ei useista yrityksistään huolimatta saanut tekelettä Disneyn mieleiseksi, ja päälle alkoivat jo puskea miehen seuraavan elokuvan kuvaukset, Warrioria jatkotyöstämään saapui itse Michael Crichton.

Beow... Buliwyf ja jengi. (Vladimir Kulich)

Tämä ei tietenkään tapahtunut ilmaiseksi. Jatkokuvausten, julkaisun siirtymisen ja elokuvan mainostuskulujen jälkeen Warriorin loppulasku vuonna 1999 olikin jo hurjat 160(+) miljoonaa dollaria, jonka takaisin saaminen teattereissa olisi vaatinut ihmeitä. Jälkiviisas Nitraatti sanoo, että ainakin kirjan nimi Eater of the Dead olisi ollut leffallekin osuvampi ja jämptimpi titteli kuin vähän geneerinen 13th Warrior.

Lippukassoilla elokuvalle kävikin sitten varsin köpelösti. Niin rotupuhdas alansa edustaja kuin Warrior onkin, vuonna 1999 oltiin vielä suht kaukana maailmaa nyt hallitsevasta tummasävyisestä, keskiaikaisesta 2010-luvun Game of Thrones -actionhuumasta. Surulliset 30 miljoonaa dollaria kotimaassaan ja toisen mokoman ulkomailla tuonut Warrior oli yksi leffahistorian rajuimpeja floppeja, eivätkä arvostelutkaan kovin hyvällä hivelleet.

Taistelupari Ahmed & Buliwyf.

Warriorin cast on tietysti lähes täysin äijä-osastoa. Mukavan globaalista seikkailijakatraasta pistävät selvimmin esiin normaalistaan poiketen miellyttävän pienellä liekillä operoiva espanjalainen Antonio Banderas Ahmed Ibn Fahdlanina ja Nitraatin Beowulfin kangasinkarnaatioiden kärkeen kiirivä tšekoslovakki Vladimir Kulich viikinkijohtaja Buliwyfinä, mutta koko muukin seikkailijakatras vetää hyvin. Omar Sharif käy pyörähtämässä elokuvan alkupuolella Ahmedin mentorina Melchisidekinä ja Maria Bonnevie tuo tapahtumiin hiukan kauneutta Olgallaan, joka onkin elokuvan ainoa oleellisemman kokoinen naissuoritus.

Se, että elokuvan sankari - ei siis konna - on harras muslimi ja että elokuva on kuitenkin hintava Hollywood-tuotos tuntuu tänä päivänä vieläkin harvinaisemmalta ja kiehtovammalta herkulta kuin leffan julkaisuvuonna 1999. Varsinkin pari vuotta myöhemmin New Yorkissa tapahtunut terrori-isku teki kyseisenlaisen sankarin ihan näihin päiviin asti suht mahdottomaksi ideaksi toteuttaa tämän kokoluokan amerikkalaiselokuvissa. Ehkä kohta aika on taas kypsä.

Murderous human eating gorilla-likes in the mist.

Tekniseltä puolelta mainitaan ilmeinen, eli McTiernan ohjaa toiminnan ammattimaisin ottein, ja sitä sitten riittää. Kirjan tapahtumia taustoittavampi sävy - jossa muun muassa inhat pääpahikset selitetään kiehtovasti neandertaalien jälkeläisiksi - on elokuvassa selvästi jätetty paitsioon, mutta jotain mukavaa on sentään jäänyt, kuten esimerkiksi se miten Ahmed oppii Buliwyfin ja tämän seuralaisten kielen.

Leffan yllättävän lyhkäiseen (epäilemättä sen ongelmallisesta tuotantovaiheesta johtuvaan) 105 minuutin kestoon mahtuu ilahduttava määrä R-rated hurmetta lentävien päiden ja katkaistujen jäsenien muodossa. Warrior on kuvattu Kanadan antoisissa erämaamaisemissa eikä komeissa lavasteissa (linnoitukset, vallitukset, luolastot) ole pihistelty.

Valoa pimeyteen: "My name is Ahmed Ibn Fahdlan Ibn Al Abbas Ibn Rashid Ibn Hamad."

Nitraatti veikkaakin että jos Warrior näkisi päivänvalon nyt, olisi sen vastaanotto huomattavasti parinkymmenen vuoden takaista parempi. Oman arvionne voitte asiasta antaa tarkastamalla tämän aika mainion ja roisin fiktiivishistoriallisen seikkailupätkän. Ainakin Nitraatille 13th Warriorin mielenkiintoinen outolintumeno maistui nyt selvästi paremmin kuin parikymmentä vuotta sitten.

Arvosana: 8/10

IMDB
Traileri (so 90s... köh!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti