keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Elvis Presley: The Searcher (USA 2018, Thom Zimny)

The Once And Future...

Elvis Presley's evolution as a musician and a man. (IMDB)

Kun tämä uudehko kaksiosainen, kolmen ja puolen tunnin pituisena tyydyttävän seikkaperäinen dokumentti Elvis Presleyn elämästä oli päättynyt, ensimmäinen ajatus Nitraatilla oli, että miten tämän tasoista ja syvyistä dokumenttia Kuninkaasta ei ole tehty aikaisemmin? Kyseessä on kuitenkin populaarimusiikin suurimpia - ehkä suurin - hahmoja, joka olisi ansainnut jotain The Searcherin kaltaista jo paljon ennen tätä.

No parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ohjaaja Zimny suorittaa tehtävää erittäin ammattitaitoisesti. Puhuvia päitähän ei enää juuri suosita - varsinkaan jos dokumentin aihe ei ole enää itse puhuvana päänä keskusteluun osallistumassa. Sen sijaan mainiosti ajankuvaa tekevien klippien taustalla kuulemme nykydokkarien suosimia leijuvia ääniä.

The Beginning (1956)

Näiden joukossa ovat muun muuassa Elviksen vaimo Priscilla Presley, Tom Petty (rip), Bruce Springsteen ja useat Presleyn bändikaverit. Samaan tyyliin mukaan The Searcheriin on leikattu haastattelupätkiä edesmenneiltä henkilöiltä: dokumentin enemmän tai vähemmän pääpahikseksi maalatulta manageri Colonel Parkerilta, Elviksen uraa ensin levyttäneeltä tuottaja Sam Phillipsiltä - ja tietysti Kuninkaalta itseltään.

Dokkari käy läpi Elvis Aaron Presleyn (1935-1977) koko elämän, syntymästä Tupelon köyhälistöön kaksosten eloon jäävänä puoliskona aina siihen ennenaikaiseen, muttei yllättävään kuolemaan kesken konserttikiertueen lyhyen tauon kotonaan Gracelandissa. Viimeinen noin 1700:sta keikasta ja lähemmäs 800:sta levytetystä laulusta oli silloin takana.

The Middle (1968)

Tuohon voi tietysti lisätä yli 30 elokuvaesiintymistä. Elviksen elokuvista ja niiden yleisestä heikosta tasosta puhuttaessa päästäänkin sopivasti käsittelemään sitä, onko dokumentti enemmän kallellaan henkilöpalvontaan, vai mennäänkö kyynisemmällä otteella? Valtaosa elokuvista, Elviksen 60-luvusta ja parista loppuvuodesta tietysti tarjoaisivat runsaasti ilmaisia ammuksia jälkimmäiselle lähestymistavalle.

Vastavuoroisesti tarina köyhästä ja - let's face it - upeannäköisestä kaverista, joka rakasti musiikkia ja oli yksi ensimmäisen rock-musiikin aallon arkkitehtejä ja joka jätti jälkeensä ison kasan kuolemattomia levytyksiä, voisi helposti johtaa dokumenttina pelkkään pitkästyttävään hagiograafiseen harjoitukseen.

The End (1977)

Ilahduttavasti The Searcher onnistuu välttämään molemmat yllämainitut polut. Kyllä, jotkin Elviksen elämän ikävämmät aspektit jäävät käsittelemättä, mutta dokumentti ei myöskään syyllisty helppoon jälkiviisaaseen besserwisseröintiin tai Elviksen myöhäisvuosille naureskeluun, vaan löytää niistäkin ajoista mielenkiintoista kerrottavaa.

Itsekin maineen kupista välillä ylitsevuotavastikin nauttineiden Tom Pettyn ja Bruce Springsteenin pohdiskelut Elviksestä ovat hyviä ja valaisevia. Myös Priscilla Presleyn mukanaolo on elintärkeää: tuskin kukaan muu elossa olija tuntee Elvistä yhtä hyvin kuin hän. Dokumentti saa nimensäkin yhdestä Priscillan Elviksestä tekemästä huomiosta.

...King. (1935-1977)

Elvis - jonka karismascorea ei voida numeroiksi pukea - oli myös ensimmäinen maineen ja kunnian taistelukentille hiukan iäkkäämpänä ja kauempana parhaista hetkistään kaatunut rock-tähti. Niinkuin monelle muullekaan asialle hänen elämässään, tällekään ei ollut ennakkotapausta. Ymmärrettäväksi ja koskettavaksi tämänkin Elviksen elämänvaiheen tekevä, onnistunut Elvis Presley: The Searcher kannattaa ilman muuta tarkastaa.

Tämän ohjannut Thom Zimny muuten suunnittelee seuraavaksi teoksekseen dokumenttia Johnny Cashista. Nitraatti jää sitä The Searcherin perusteella enemmän kuin innolla odottamaan; neljäkymmentä vuotta ja risat kuolemansa jälkeen kun Elviskin on viimeinkin saanut arvoisensa dokumentin.

Arvosana: 9/10

IMDB
Traileri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti