torstai 16. helmikuuta 2017

Toivon Tuolla Puolen, Suomi 2017, ohjaus: Aki Kaurismäki

Lähelle pilvet karkaavat (Sherwan Haji, Sakari Kuosmanen)

Khaled on palaamassa töistä kotiin - kodin paikalla on pelkkä kuoppa. Myös sisko häviää paossa Aleppon maanpäällisestä helvetistä. Khaled etsii siskoaan ympäri Eurooppaa ja päätyy Puolasta hiililaivan jäniksenä Suomeen. Ennen pitkää tiet kohtaavat päältä kovapintaisen mutta sydämeltään avaran yksityisyrittäjä Valdemar Vikströmin kanssa.

Syyrian / pakolais -kriisit puskevat tiensä läpi jopa Kaurismäen elokuviin ja hyvä näin: juuri kukaan muu tämän maan ohjaajista ei asiaan ole tarttunut, ei ainakaan näin korkean profiilin tekeleissä. Turvapaikkahaastattelut ja lohduttomat pommituskuvat istuvat varsin hyvin Kaurismäen silmän eteen kunhan katsoja tähän vähän orientoituu - ihmisten solidaarisuus hädän hetkellä onkin sitten jo tutumpaa settiä edellisistäkin.

Pitkästä aikaa siis taas tarjolla Akia, ihan hyvää perussellaista. Le Havren jälkeen ollaan taas tutuissa helsinkiläisissä kaurismäkimaisemissa, ja mikä ettei. Yhtä helppohan tänne on mennä kuin lipsauttaisi mieluisat vanhat tohvelit jalkaan. Vanhoja Kaurismäen rikoskumppaneita eli lavastaja Markku Pätilää ja kuvaaja Timo Salmista tästä on taas myös osaksi kiittäminen, kuten normaalia huolella valittua näyttelijäkaartiakin. Haji tekee hyvän ja ymmärrettävän roolityön ja Kuosmanen vetää asiallisen perussettinsä jota ikä on jo yllättäen vähän pehmentänytkin. Kuosmanen yrittää jopa hymyillä mikä on käytännössä burleskia Kaurismäen mittarilla.

Hyvää mustaa huumoria on mukana keventämässä kuten aina - kiinteistönvälittäjän myyntipuhe ravintolasta: "se on hyvällä paikalla - lähellä on paljon varakkaita opiskelijoita" kirvoitti illan parhaat naurut. Synkin mustan huumorin line leffan loppupuolella juututti jo naurun kurkkuun, vaikka helvetin osuva olikin.

Harmillisesti luin muuten juuri tänään Kaurismäen mahdollisista aikeista lopettaa elokuvien teon. Kieltämättä TTP:ssa on vähän testamentin makua; sen verran suuri katras suomalaista osaamista lipuu kameran ohi elokuvan aikana - elokuvan omistaminen Peter von Baghille oli myös miellyttävän herkistävää. Toivoisin silti ettei Aki ihan vielä pistäisi hanskoja naulaan, vaikka tietysti lähes 40 vuotta alalla usean klasarin takoneena on jo aika saakelin rouhea saalis. Meillä ei kuitenkaan ole näitä eturivin elokuvataiteilijoita kovin montaa. Vaan jos se oli tässä niin Nitraatti kiittää, nostaa hattua ja tarjoaa joskus kaljan.

TTP on Kaurismäen hyvää perustasoa, ja siinä on tietysti playoff-viivaa ihan tarpeeksi lähes kaikille muille suomalaisohjaajille.

Arvosana: 8/10

Vuoden paras tähän mennessä: Toivon Tuolla Puolen (8/10)
Vuoden huonoin tähän mennessä: -


IMDB
Traileri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti