Harmaiden Alueella (Kajaanin Harrastajateatteri 2019, Sara Saxholm)

Totuus on tuolla havumetsässä.

Syvällä Kainuun korvessa marjanpoimijat säikähtävät harmaita olentoja. Ovatko ne villieläimiä, avaruusolentoja, muinainen heimoyhteisö, pakolaisinvaasio vai haltioita tai tonttuja? Löydöstä käynnistyy tieteen, median ja kaupallisten intressien välinen kilpajuoksu ja somehässäkkä. Totuuden, huhujen, propagandan, valeuutisten ja unelmien kyydissä rimpuilevat Mega-Median kohutoimittaja Penna Jänis ja rautainen agenttikaksikko Multeri & Kallinen. (KHT)

Maahanmuttoproblematiikkaa tupataan lähestymään vakavana draamana, alahuulet väpättäen. Nopeasti kyllästyttävä muodon toisto on tehnyt aiheeseen kulttuurimatkailusta kokemuksena turruttavan ja pitkästyttävän jo ajat sitten. Kajaanin ammattilavoillakin tuota satsia on nähty vähälle aikaa ainakin parin esityksen verran: pienen lavan Seurakunnan teinien sormiennapsutteluna ja ison lavan laatikkoleikkinä. Juu, kiitos ei.

Harmaiden käsikirjoittaja Anja Tiainen ja ohjaaja Sara Saxholm ovat löytäneet aiheeseen kuitenkin paljon, paljon mielenkiintoisemman ja innostavamman tulokulman: scififarssin. Kainuun metsissä ja tapahtumien rajapinnoissa möyryävät asiaankuuluvasti kaikki oleelliset osanottajat: someklikkejä jahtaavat toimittajat, jotka tyhjäpäisten haastateltaviensa avustuksella keksivät jutut lähinnä omista päistään, rajat kiinni -olmit, järkähtävän taipumaton ja pallohukkainen sisäministeriö, perävalot näkyy -puliveivareiden hyväntekeväisyyskeräykset ja aina tasavarmasti asiat sirkukseksi vääntävät tv:n keskusteluillat.

Sirkushuveja, leivästä ei niin väliä.

Näyttelypuolelta aloitetaan parhaasta päältä: Niki Kunnaksen viheliäinen, korkokengillään ja pampulapäisyydellään(*) Mikki Hiiren kyylätoimittajan ja itsevarman Prinsessa Leian epäpyhän jälkeläisen mieleen tuova toimittaja Penna Jänis(**) on hykerryttävä. Tekstin ja näyttelijän näytelmän loppupuolen teennäinen linjanvaihto Yökylä-Veitolaan oli myös satiirinen tatsi, jota Nitraatti kovasti arvosti.

Niki Kunnas muuten tuntuu ainakin tämän ja Beowulfin bullshittiin ajat sitten väsyneen kääpiökamu Wiglafin perusteella omaavan vahvoja taipumuksia alalle. Nitraatti toivookin, että Kunnas tekisi harrastuksestaan ammatin.

Kakkoseksi Nitraatti pistää Jäniksen työsaran, alienin kanssa seurustelevan tyhjäpäisen Tiinan. Anne-Mari Korhonen saa hahmoon juuri oikean tulokulman, jossa ööhit, äähit, siisniinkut ja emmätiät ovat yhtä aikaa uskottavia ja pirun hauskoja.

Kallinen & Multeri keräävät tavanomaiset epäillyt. (v-o Sanna Mäkeläinen, Iita-Liinu Seppänen)

Iita-Liinu Seppäsen ja Sanna Mäkeläisen Salaisista Kansioista sisäministeriön kautta mankeloitu erikoisasiantuntijapari Multeri ja ja Kallinen säätävät Kainuun metsikössä onnistuneesti. Pedantti-Nitraatin silmäkulmaa tosin alkoi nykiä elohiiri, kun agenttien nimet ja luonteenpiirteet oli käännetty sarja-ajoista äinpäin!

Vaikka kaikki lavalla vetävät hyvin, niin mainitaan vielä erikseen Ilona Oikarisen Yodaa ja Seppo Kääriäistä hykerryttävästi kanavoiva, tapahtumien sivulla klenkkaava Marja-Terttu ja Emmi Hakkaraisen napakka triplatyö matkailuyrittäjä (tokihan Harmaat vetävät uteliaita kuten Ruokolahden leijona aikoinaan) Salli Paattina, Suomi suomalaisille -suunnan oman elämänsä susannakoskena, eli kansanedustaja Pirita Pahka-Visiirinä ja (yhdessä Johanna Välikankaan kanssa) toisena surkuhupaisista ja ratkiriemukkaista ufotutkijoista.

Penna Jänis & Tiina: kakkatehtailijat. (v-o Niki Kunnas, Anne-Mari Korhonen)

Ohjauksellisista ja lavastuksellisista tatseista Nitraatin mieleen jäivät hauska videoinsertti Kauppapaikka 18:n 'ohikulkijahaastatteluista' ja kourallisella rekvisiittaa hyvin henkiin herätetty Harmaiden studio-ilta. Erikoismaininta myös näytelmän kerrassaan ilahduttaville oheismateriaaleille: lööppilehden mieleen tuovan ohjelmalehtisen Nitraatti tulee arkistoimaan huolella. Myös näytelmän julistepuoli toimii. Oletan että kiitos tästä osiosta kuuluu näytelmän graafisesta suunnittelusta vastanneelle Ville Piispaselle: iso käsi Villelle!

Pientä napinaa Harmaissa Nitraatti näkee kestossa, josta olisi voinut hiukan nipistää. Esimerkiksi sinänsä hauska studio-ilta -osio sai pointtinsa läpi kestoaan nopeammin. Myös räjähtävää ja vauhdikasta loppua odottavat kokenevat jonkinasteisen pettymyksen.

Außerirdischer raus!

Nitraatti ei muuten enää väitä edes yllättyvänsä, kun taas kerran kaupungin teatterikauden paras pläjäys nähdään Generaattorin lavalla ja Kajaanin Harrastajateatterin toimesta. Siinä missä Kaupunginteatterin fantasiasatsaus Kesäyön Uni - alun perinkin yksi Shakespearen huonoimpia näytelmiä - oli lähinnä tylsä katastrofi, on Harmaat kerrassaan virkistävää genrekamaa.

Kun Kajaanin Kaupunginteatterin johtajuus on seuraavan kerran katkolla, olisiko syytä luoda katse oman kaupungin tekijöihin päin? Esimerkiksi Sara Saxholm ei välttämättä vaikuttaisi ollenkaan huonolle vaihtoehdolle...

Eniveis; Harmaiden herkkua on tarjolla vielä toukokuun loppuun asti. Nitraatti itse aikoo vielä santsata ja suosittelee lämpimästi lukijoitaan tutustumaan teokseen ennen kuin on myöhäistä: totuus on tuolla Generaattorilla!

Arvosana: 8/10

Harmaiden Alueella Kajaanin Harrastajateatterin sivuilla
Traileri (Facebookissa)
Harmaiden Alueella -näytelmän ihastuttavaa oheismateriaalia:
ohjelmalehtinen (sivu 1 sivu 2), keräyslipuke

"Me maan päällä yksin emme ole."

(*) Blogin kuvat ovat näytelmän harkkakaudelta. Nähdäksenne mitä Nitraatti tarkoittaa, menkää Genelle katsomaan!
(**) Älkää kokeilko hassuja nimiä teatterin tai kirjallisuuden ulkopuolella. Lava ja mielikuvitus pitävät ne hauskoina, elokuvissa ne ovat lähempänä komedian kuolinsuudelmaa. 

Blogin valokuvamateriaali: Ari Kelin & Anja Tiainen.