lauantai 27. huhtikuuta 2019

Children of a Lesser God / Sanaton Rakkaus (USA 1986, Randa Haines)

Rakkautta korvia myöten.

 A new speech teacher at a school for the deaf falls in love with the janitor, a deaf woman speechless by choice. (IMDB)

"For why is all around us here, As if some lesser god had made the world, But had not force to shape it as he would" (Alfred Lord Tennyson, 'Idylls of the King' cycle, excerpt)

Yhdysvaltain itärannikon yksityiskoulu kuulovammaisille saa rosteriinsa uuden ja progressiivisen puheopettaja James Leedsin. Pian tämä iskee silmänsä koulun siivojaan, älykkääseen, itsepäiseen ja mykkään Sarah Normaniin, josta James haluaa ensin tehdä opetusmetodiensa onnistumisen helmen, mutta johon kohta myös rakastuu palavasti. Onko rakkaus pelkästään sokeaa vai välillä myös hiukan kuuroakin?

James & Sarah (William Hurt, Marlee Matlin). Iso käsi myös sivuosaa esittävälle syksylle!

Mark Medoffin 1980-luvun vaihteen Broadwayn menestysnäytelmä on jalostettu esikoisohjaaja Randa Hainesin käsissä varsin mukiinmeneväksi rakkausdraamaksi. Haines avaa näytelmää elokuvaksi onnistuneilla valinnoilla. Kanadan New Brunswick stunttaa onnistuneesti elokuvassa Mainea. Syksyisen kaunis ja karu maasto synkkaavat hyvin yhteen Sarahin sielunmaailman kanssa.

Myös uima-altaan lyyrinen käyttö tunteiden kuvaajana merkitään samalla onnistumisen rastilla. Johann Sebastian Bachkin saanee parhaan leffakäsittelynsä ikinä, kun pääsee sotketuksi Jamesin ja Sarahin suhdevyyhtiin ja tiivistyksiin parisuhteen syvimmästä olemuksesta.

Näyttelypuoli on Sanattoman parasta antia. William Hurt on sympaattinen opettaja Jamesina. Elokuvan onnistumisen kannalta elinehto on Jamesin toimiminen hahmona ja William Hurt, joka oli varsinkin 1980-luvulla amerikkalaisen elokuvan parhaita miespääosanäyttelijöitä, suoriutuu tehtävästä kiitettävästi.

Sarahin periaate on ettei hän tee mitään, mitä ei osaa tehdä hyvin. Aika suomalaista, siis!

Elokuvan varsinainen ykkösvetonaula on kuitenkin 19-vuotias, oikeastikin kuuro Marlee Matlin. Kuvankaunis Matlin säkenöi tummaa energiaa. Hänen äänetön roolisuorituksensa värinöi myös mukavasti elokuvien alkupäähän eli mykkäelokuviin, joissa näyttelijöiden piti näyttää, kun sanomaan ei pystynyt.

Matlin olikin itse asiassa ensimmäinen kuuro näyttelijätär sitten vuoden 1926, jolle tarjoutui mahdollisuus isoon rooliin Hollywood-elokuvassa. Hän käyttää mahdollisuuden erinomaisesti ja tämän änkyrä siivooja Sarah onkin hyvin uskottava ja koskettava hahmo. Matlinin ja tekstin (Medoff omasta näytelmästään, yhdessä Hesper Andersonin ja James Carringtonin kanssa) Sarahiin rakentama intohimon ja lähes kivuliaan hylkäämisestä ja satuttamisen pelosta johtuvan kapinoinnin cocktail toimii. Matlin kävelikin seuraavana vuonna kotiin Oscareista parhaan näispääosan pystin kanssa, eikä syyttä.

Toimii.

Hurtin ja Matlinin kemia on erinomaista ja välttämätön sekä selkein syy elokuvan onnistumisen kannalta. Parin Sanattoman Rakkauden roolisuorituksiin lisämaustetta toi epäilemättä myös se, että kipinät sinkoilivat kuvausten ulkopuolellakin: Matlinilla ja Hurtilla oli elokuvaa tehdessä ja sen jälkeen muutaman vuoden suhde, jonka aikana he lopulta myös asuivat yhdessä. Pääkaksikolle tulitukea antavat mainio Philip Bosco koulun semikyynisenä rehtori Franklinina ja Piper Laurie Sarahin pitkään kärsineenä äitinä.

Sanaton Rakkaus ei ole ilman heikkouksia. Ensinnäkin William Hurtin nuorten luokan opetuskohtaukset käyvät välillä hiukan liikaa söpöyden puolella. Toisen ongelman suuruus taas on enemmän katsojasta kiinni. Elokuva käyttää - epäilemättä näytelmän peruina - Sarahin 'äänenä' William Hurtia, jonka hahmo tulkkaa ääneen kaiken mitä Sarah viittoo.

Jos tilannetta ajatellaan loogisesti, ei ääneen tulkkaukselle ole mitään perustaa: Hurtin roolihahmo James kun osaa viittomakieltä. Kyse on tietysti siitä, että katsojille pitää tehdä selväksi mistä pari keskustelee. Ilmeinen vaihtoehto tähän olisi ollut käyttää ainakin osittain heidän kohtaustensa aikana dialogin sijasta pelkkää viittomakielen tekstitystä. 

Syvään päähän.

Tämä ei sitten tietysti ole Hollywood-tuotannossa oikeastaan mahdollista. Periaattessa siis meille katsojille jää Sarahin äänetön maailma oikeastaan suurimmaksi osaksi kokematta. Nitraatti ei asiaa varsinaisesti katsoessa ajatellut, mutta näin jälkeenpäin ymmärtää, miten jollakulla toisella tuo voi vaikuttaa perusteellisesti elokuvanautintoon.

Sanattomalla Rakkaudella on myös koossa kaikki ainekset imelää 'viikon vamma' -elokuvaa varten. Näin ei kuitenkaan käy. Elokuva välttää suurimmaksi osaksi hyväntahtoisen alentuvuuden tai siirappisen vetoamisen sudenkuopat: Sarah muun muassa näyttää sen, miten viittomakielellä kiroillaan rivosti!

Sanaton Rakkaus on hyvä esimerkki pätkästä jonka plussat ja miinukset voi osoitella suht vaivattomasti, mutta elokuvan varsinaisesti yhdessä pitävä ja hyväksi nostava leffamagia onkin sitten vähän vaikeampi määritellä. Roskine ja risuineenkin tässä on tarjolla tuulahdus oldskool-Hollywoodromansseja eli kemiaa, konfliktia ja kutemista niin arjessa kuin niissä yhteisissä ja ainutlaatuisissa hetkissä hetkien välissäkin.
 
Arvosana: 8/10

IMDB
Traileri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti