Ei paskempi vuosikymmen! |
Kymmenluvun hiipiessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on tullut Nitraatin aika listata ne vuosikymmenen ihan parhaista parhaimmat. Vaikeana ihmisenä Nitraatin top 10 menee ainakin näin ensi kerrallaan Spinal Tap -tyyliin yhteentoista, kun loppukarsinnassakaan ei enää raskinut tämän enempää raakata. Pedantti jättäisi sitten tietysti alkupään viimeisen pois, mutta pois se Nitraatista.
Selvää tietysti on, että Nitraatti ei ole vielä nähnyt kaikkia potentiaalisia ehdokkaita, ja useilta vuosilta on näkemättä vielä täysien pisteiden elokuvakin - tosin ei niitä ole aina kaikille loppuunkalutuille vuosillekaan riittänyt, joten saas nährä.
Eniveis; elokuvat ovat nousevassa paremmuusjärjestyksessä, ja jokaisen arvosana on - tietysti - 10/10.
#11: Midnight in Paris (SPA / USA / FRA 2011, Woody Allen)
New Yorkin miehen paras leffa sitten vuoden 1995 Mighty Aphroditen on nokkela ja kepeä aikamatkailuromanssi(!), jolla on paljon sanottavaa nostalgian voimasta. Owen Wilson Allenin alter egona toimii kaikista Allenin sitä pakottamaan yrittäneistä parhaiten. Erikoismaininta Corey Stollin hienolle vedolle Ernest Hemingwayna!
IMDB
Traileri
#10 Zero Dark Thirty (USA / UAE 2012, Kathryn Bigelow)
Bigelowin älykäs tiedustelu- ja sotaleffan teknotrilleriristeymä on alallaan kepoisesti vuosikymmenen tyydyttävin. Osama Bin Ladenin jahdista kerrotaan huolella ja yksityiskohtaisesti, kaiken huipentuessa erinomaiseen puolituntiseen varsinaisesta tappo-operaatiosta. Erikoismaininta Alexander Desplatin maailmanlopun musiikeille. Kathryn Bigelow tekee parempaa ja tiukempaa äijäleffaa kuin useimmat miehet. M.o.t., jälleen kerran.
IMDB
Traileri
#9 Melancholia (DEN / SWE / FRA / GER 2011, Lars von Trier)
Tanskan kauhukakaran ehjin leffa viimeisen viidentoista vuoden ajalta - ja samalla hänen varmasti helpoiten lähestyttävä teoksensa kautta ohjaushistorian - yhdistelee mielisairauden ja maailmanlopun tarinan kauniiksi ja painostavaksi paketiksi, jossa Kirsten Dunst tekee elämänsä roolityön.
IMDB
Traileri
#8 Mad Max: Fury Road (AUS / USA / SAF 2015, George Miller)
Paperilla tämän ei olisi pitänyt toimia: ohjaaja Miller palaa lämmittelemään omaa klassikkoleffasarjaansa, jonka viimeinen vuodelta 1985 oli jo aika ylikäynyttä tavaraa. You can never go home again on leffataiteessa melkein aina totta, mutta tämä bensan- ja ruudinkatkuinen nitroscifitoiminta väittää muuta. Vuosikymmenen toimintaleffa ja käytännössä ihan yhtä hyvä kuin sarjan paras, eli se Asfalttisoturi.
IMDB
Traileri
#7 Päin seinää (Suomi 2014, Antti Heikki Pesonen)
Pesonen on ehdottomasti Nitraatin suosikki tällä vuosikymmenellä nousseiden uusien suomalaisten leffataiteilijoiden joukosta. jo Korsoteoria-lyhäri todisteli sen, että Pesoselta onnistuu sekä ohjaaminen että nasevan dialogin kirjoitus. Päin Seinää paransi entisestään, vaikka hyppy pitkän elokuvan muotoon ei kaikilta onnistu. YH-äidin tragikoominen kamppailu lapsensa kanssa on kepoisesti vuosikymmenen suomalainen leffaelämys.
IMDB
Traileri
#6 Dark Shadows (USA / AUS / UK 2012, Tim Burton)
Uudelleenkatselua erinomaisesti kestävä kauhukomedia on tutun parivaljakon eli goottimies Tim Burtonin ja Johnny Deppin aika mones - ja toistaiseksi viimeinen - yhteinen viritys. 1700-luvulla vangittu vampyyri palailee 1970-luvulla pistämään salaisuuksia pursuvan perheensä röksähtänyttä olemista uuteen uskoon tässä muikean nautittavassa tekeleessä.
IMDB
Traileri
#5 True Grit / Kova Kuin Kivi (USA 2010, Joel Coen & Ethan Coen)
Vuosikymmenen alussa Nitraatti pääsi ihmettelemään samaa kuin ysärin alkupuolellakin aikoinaan. Silloinhan päivänvalon näki Clint Eastwoodin Armoton, ja oli myönnettävä että western oli saanut joukkoonsa vielä vuosikymmeniä valta-aikojensa jälkeenkin täysverisen klassikon. True Grit on Nitraatille samaa sarjaa.
Coenien hieno seikkailuwestern isänsä murhaa sekalaisen seurakunnan kanssa kostamaan lähtevästä nuoresta natiaisesta on lähdekirjansa kevyesti paras elokuvatutkinta. Tämä riemukas ja lyyrinen western, jossa dialogikin on kuin hunajaa, on Nitraatin lempparilänkkäreitä kautta aikojen. Koko cast vetää hienosti, mutta erikoismaininta on tietysti annettava nuorelle Hailee Steinfeldille, jonka tekemä itsepäinen pieni koston enkeli Mattie Ross on vuosikymmenen riemastuttavimpia elokuvahahmoja.
IMDB
Traileri
#4 Gravity (UK / USA 2013, Alfonso Cuarón)
Kuin kaikki kakka viskautuu yhtä aikaa tuulettimeen, jää yksinäinen astronautti nalkkiin maata kiertävälle radalle ja - ellei ihmeitä tapahdu - varmaan kuolemaan. Nykyisen leffateknologian korkeimpiin veisuihin kuuluvassa Gravityssa koneet ovat kuitenkin pohjimmiltaan palvelemassa hienoa ja pientä reaaliajassa kerrottua b-elokuvien eloonjäämistarinaa - joka tosin kerrotaan niin isosti, kuin mihin ykköset ja nollat vain nykyään pystyvät.
Vaikka Sandra Bullock ei ole koskaan kuulunutkaan Nitraatin suosikkeihin, on hänen Ryan Stonensa niin vahva ja elintärkeä elokuvan toimimiselle tunnetasollakin, ettei tähän osaa ketään muuta edes kuvitella vetämään. Cuaronin ja Guillermo del Toron johdattama meksikolaisten leffantekijöiden esiinmarssi on muuten ollut Nitraatille tämän vuosituhannen mieluisimpia genrejutskia. Ai niin, Gravityssa on muuten myös ihan törkeän hieno loppukuva.
IMDB
Traileri
#3 Gone Girl (USA 2014, David Fincher)
Kipuilevan avioliiton viimeisenä näytöksenä Nick Dunnen vaimo Amy Dunne katoaa, ja kohta puoleen kaikki alkaa viitata murhatyöhön. Sekalaisen seurakunnan pistäessä lusikkojaan rikossoppaan, jää katsojan tehtäväksi tuumailla, että ostaisiko itse Ben Affleckin esittämältä aviomeheltä sen kuuluisan käytetyn auton.
Fincherin erinomaisen nautittava ja käytössä kulumaton murhamysteeri ei turhaan kiirehdi, kuten sen kahden ja puolen tunnin kestokin osoittaa. Siitä viis, turhaa ei ole mukana ja tapahtumia naamoittaa yksi vuosikymmenen parhaita ensemblejä.
Tuo, teksti ja Fincherin taidokas ohjaus takaavat myös sen, että leffaan ei väsy, vaikka ensi kerran jälkeen ei tietysti juonen tasolla yllätyksiä enää koekaan. Tekstistä vielä sen verran, että kuten Kubrick teki Hohdon kanssa, ohjaa Fincherkin tässä kirjaa parempaa. Järkyttävän pedantilla Fincherillä on elävistä ja aktiiveista ohjaajista muutenkin eniten taiteellista pääomaa Kubrickin manttelinperijäksi
IMDB
Traileri
#2 Three Billboards Outside Ebbing, Missouri (UK / USA 2017, Martin McDonagh)
Taitonsa jo viime vuosikymmenen Kukkoilijoilla todistanut kirjoittaja-ohjaaja McDonagh räjäytti pankin tällä tämän vuosikymmenen loppupuolen teoksellaan. Tyttärensä murhan selviämisen hitauteen kyllästyneen äidin vastaiskusta kertova, vuosikymmenen parhaiten kirjoitettu elokuva yllättää jokaisella ihmisluonteen käänteellään ja kaiken läpi tunkevalla mustan huumorin kyllästämällä humaanisuudellaan.
Koko näyttelijäkatras on uskomaton, mutta Nitraatti mainitsee erikseen Sam Rockwellin uran parhaan roolityön junttipollari Dixonina, joka on myös Nitraatin lempparimiesveto tämän vuosikymmenen leffoissa. Vuosikymmenen vavahduttavin pätkä.
(Tästä elokuvasta Nitraatti on ehtinyt tarinoida jo pidempäänkin)
IMDB
Traileri
#1 Interstellar (USA / UK / CAN, 2014 Christopher Nolan)
Mikä sitten voi viedä ykköspallin juuri äsken noin pystyyn kehutulta? Kieltämättä 3BB olisi näyttänyt perinteisessä mielessä paremmalta tällä sijalla, mutta se olisi osoittanut Nitraatilta melkoista älyllistä epärehellisyyttä. Kyllä vuosikymmenen ykkönen tulee Nitraatin mielestä olla myös se Nitraatin eniten katsoma, eikä muilla elokuvilla ole asiaa lähellekään samoja lukuja kuin Interstellarilla.
Lähitulevaisuuden Maapallon kohtalonhetkistä, madonrei'istä ja tutkimusmatkailusta aina taitava Christopher Nolan kehitti Nitraatille nähtävästi loputtomasti maistuvan scifi-kattauksen, jonka maailmanluontia jaksaa seurata kerrasta toiseen tyytyväisenä hyristen. Okei okei; vaikka se ensimmäinen farmipuolituntinen tulikin aikoinaan aina silloin tällöin hypittyä yli! Ja ah, miten symppis se Bill Irwinin TARS-robotti onkaan. Anne Hathawayn Tri Brandista nyt puhumattakaan, hrr!
(Tästä elokuvasta Nitraatti on ehtinyt tarinoida jo pidempäänkin)
IMDB
Traileri
Lopuksi vielä kertaus:
#11: Midnight in Paris (2011, Woody Allen)
#10 Zero Dark Thirty (2012, Kathryn Bigelow)
#9 Melancholia 2011, Lars von Trier)
#8 Mad Max: Fury Road (2015, George Miller)
#7 Päin seinää (2014, Antti Heikki Pesonen)
#6 Dark Shadows (2012, Tim Burton)
#5 True Grit / Kova Kuin Kivi (2010, Joel Coen & Ethan Coen)
#4 Gravity (2013, Alfonso Cuarón)
#3 Gone Girl (2014, David Fincher)
#2 Three Billboards Outside Ebbing, Missouri (2017, Martin McDonagh)
#1 Interstellar (2014, Christopher Nolan)
Nitraatti kiittää tähänastisesta. Seuraavaa vuosikymmentä odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti