Gisaengchung / Parasite (Etelä-Korea 2019, Bong Joon Ho)

Families that fail together, stay together.

A poor family, the Kims, con their way into becoming the servants of a rich family, the Parks. But their easy life gets complicated when their deception is threatened with exposure. (IMDB)

Parasitessa keskitytään (ainakin) kahden kerroksen väen toilailuihin. Kimien köyhyydessä kärvistelevä perhe kohdistaa kaipaavan katseensa rikkaisiin Parkeihin, joita tuntuu tämän jälkeen yhtäkkiä vaivaavan jatkuva palvelusväkivajaus. Kun kaksi maailmaa hiertyy epäterveellä tavalla toisiinsa, mikä voi mennä vikaan? Tai oikein?

Parkit ovat varsinainen vänkäporukka: tytär on dokumentteja väärentävä nörtti, poika haihatteleva köyhän miehen auervaara ja vanhemmat varsin ahneenoloinen pariskunta. Perheelle lahjoitettu suuri kivinen onnenkalukin olisi isukin mielestä mieluisampi lahja, jos sen voisi syödä.

Parkit: Laatikkomaailma. (Kang-ho Song, Hye-jin Jang, Woo-sik Choi,So-dam Park)

Kimitkään eivät pääse pälkähästä. Perheen isän etäisyys ja äidin yksinkertaisuus ovat elokuvan tapahtumien mahdollistajia, ja parin kylmäävät kahdenkeskiset (tai niin he luulevat) keskustelut köyhien ominaishajusta nostavat karvat pystyyn. Kimeillä lastenhoitokin on hellyyttä myöten ulkoistettua.

Parasiitteja elokuvasta löytyy joka suunnalta. Parkit tarvitsevat toisiaan polttavasti, vaikka keskinäinen luotto on kortilla. Kimejä he tarvitsevat paremman elämän toiveidensa täyttämiseen ja Kimit puolestaan tarvitsevat jatkuvan liukuhihnan proleja perheensä kasassa pitämiseen.

Yes, but is it art? (Hyun-jun Jung, Yeo-jeong Jo, Woo-sik Choi)

Parasite on täydellisen originaali tekele ja se jos mikä on näinä päivinä harvinaista. Genrejä elokuvasta löytyy useita, mutta jopa niiden luetteleminen olisi pientä spoilausta. Parasite on myös siitä harvinainen elokuva, että siinä niin kuvaus, käsikirjoitus kuin näyttelijätyökin ovat yhtä kovalla ja korkealla tasolla: kirpeä kässäri, näyttelijöiden ammattitaito ja komea kuva kertovat ihan yhtä paljon.

Niin, Kyung-pyo Hongin upea kuvaus. Köyhälistöjen asuinalueiden "van se välttää!" -tyyliset katujen päällä roikkuvat sähköjohdot, Kimien karmivan kämyinen (tapahtumien kuluessa kirjaimellisesti) paskatalo ja Parkien ultracool skandinaavista silmääkin miellyttävä arkkitehtuurihelmi (joka rakennettiin kuvauksia varten) saavat kaikki tasapuolisen rakastavaa huomiota ja kertovat tilan käytöllä - tai sen vähäisyydellä - paljon olennaista tarinan perheistä. Osansa tästä kauneudesta saa ottaa myös ohjaaja Bong Joon Ho, hän kun kuvakäsikirjoitti elokuvan alusta loppuun.

Kuvan kauneutta, maisemasta viis. (Woo-sik Choi, Seo-joon Park)

Ohjaaja Bong Joon Hon käsikirjoitus on erinomainen. Tarinan kulkua seuratessa ei voi ennakoida sen käänteitä. Parasite on komedia ilman klovneja ja tragedia ilman konnia, eikä väkivaltaa voi välttää. Elokuvan näyttelytyö on kautta linjan erinomaista ja Jaeil Jungin jumalainen musiikki kruunaa kakun. Parasite on myös Nitraatin näkemistä ohjaajansa kirkkasti paras teos. 

Parasite on myös niitä poikkeuksia, joissa kriitikkojen kehut ja kansan kukkarot soivat samaan tahtiin. Vaatimattomalla 11 miljoonan dollarin budjetillaan leffa keräsi Yhdysvalloissa yli 50 millin lipputulot ja neljännesmiljardin maailmanlaajuisesti. Tämä teki siitä tietysti kaikkien aikojen menestyneimmän etelä-korealaiselokuvan. 

Scandinavian cool. (Ji-so Jung)

Sen, että Etelä-Korea on ollut jo useita kymmeniä vuosia yksi maailman mielenkiintoisimpia elokuvanurkkia ei pitäisi tulla suurena yllätyksenä kenellekään, joka tuntee leffoja. Nitraattikin on aihetta taas suht vasta sivunnut.

Ja kiitosta on satanut pystienkin muodossa: Cannesin pääpalkinto ja tietysti Oscareita: käsikirjoitus, ohjaus, paras kansainvälinen elokuva ja paras elokuva. Nitraatilla on myös hyvin vahva epäilys, että Oscareissa tästä vuodesta lähtien parhaan ulkomaisen elokuvan palkinnon uudelleennimeäminen parhaaksi kansainväliseksi elokuvaksi on suoraan Parasiten ansiota.

Kimit: Viimeisen päälle. (Sun-kyun Lee, Yeo-jeong Jo)

Näyttelijätyöstä olisi pitänyt ilman muuta myös tippua palkintoja (tai ainakin ehdokkuuksia), mutta olivathan nämäkin pystit jo akatemialle suunnattoman suuria vauva-askelia. Ensimmäisiäkin Parasite teki aika liudan: ensimmäinen ei-englanninkielinen elokuva joka voittaa parhaan elokuvan Oscarin. Ensimmäinen elokuva joka voittaa parhaan ulkomaisen (ts. nyt kansainvälisen) ja parhaan elokuvan palkinnot. Ensimmäinen e-korealainen elokuva joka nimetään Oscar-ehdokkaaksi, ja siten tietysti ensimmäinen Oscar-voittajakin.

Joskus Oscareiden kanssa kämmätään huolella. Nitraatin on vaikea unohtaa esimerkiksi kirkkaasti paremman insta-klasari Brokebackin häviötä Hollywoodin omaa peppuaan nuoleskelleelle Crashille. Tänä vuonna Parasiten pytyistä ei voi juuri valittaa.

Historiantekijät. Parasiten työryhmä.

Päinvastoin: nähtävissä oli paitsi kirkkaasti parhaan palkitseminen, myös töytäisy amerikkalaisen elokuvan nykytilaa kohtaan, jossa tylsät ja yksinkertaiset megabudjetti-jatko-osahirviöt häviävät mielenkiinnottomuudessaan vain loputtomalle sarjalle "veikeitä" ja "omintakeisia" indiedraamakomedioita. Jos Parasiten palkitseminen omien poikien ja tyttöjen sijasta herättää jenkkejä edes vähän katselemaan omaa tekemistään, hyvä niin.

Toivoa sopii myös, että yksi ohjaaja Bong Joon Ho:n Oscar-illan monista kiitospuheista resonoisi amerikkalaisessa yleisössä. Hän kun toivoi, että amerikkalaiset eivät antaisi "parin tuuman kuvan alareunassa" erottaa itseään suurista kokemuksista. Ne pari tuumaa ovat tietysti tekstitykset, joiden vastustus yhdysvalloissa on tähän asti ollut melkoinen selviö. Tämän toiveen osalta Nitraatti ei tosin ihan vielä pidättele hengitystään.

'Wifi alhaalla', Bong Joon Ho, 2019. (Woo-sik Choi, So-dam Park)

Parasiten loppukin on täydellinen. Katsojasta riippuen siinä tarjotaan joko pientä toivoa, tai osoitetaan kaikki toivo menetetyksi. Tai molempia yhtä aikaa. Mahtavaa. Nitraatti ei voi tarpeeksi painottaa, miten hyvä elokuva Parasite on. Jos Nitraatti tekisi edellisen vuosikymmenen top-leffalistansa juuri nyt, olisi tämä käytännössä pakko mahduttaa joukkoon.

Nitraatti ei voi kuin lämpimästi suositella Parasitea kaikille. Säätyyn katsomatta.

Arvosana: 10/10

IMDB
Traileri