lauantai 19. toukokuuta 2018

Absence of Malice / Ei Rikosmielessä (USA 1981, Sydney Pollack)

Neljäs valtiomahti.

When a prosecutor leaks a false story that a liquor warehouse owner is involved in the murder of a union head, the man's life begins to unravel. (IMDB)

"I'm telling you that the truth of your story is irrelevant. We have no knowledge the story is false, therefore, we're absent malice. We've been both reasonable and prudent, therefore, we're not negligent. We may say whatever we like about Gallagher. He is powerless to do us harm. Democracy is served." (Davidek, Absence of Malice)

Toisin kuin toimittajakeskeisissä elokuvissa lähes aina, Absence of Malicessa kyse ei ole sankarillisesta toimittajasta jahtaamassa vuosikymmenen juttua. Tässä toimittaja houkutellaan vuotamaan valheellinen uutinen, jolla on traagisia seurauksia. Elokuva pohtii sitä, miten iso valta ja vastuu lehdistöllä ja toimittajilla on - ja tulisi olla.

Absence of Malice on synkänpuhuva peilikuva All the President's Menille (Presidentin Miehet, 1976). Siinä missä Presidentin Miehissä sankarillisten toimittajien työ syöksee rikollisen presidentin vallasta, heidän työnsä Malicessa tekee parhaansa tuhotakseen viattomien ihmisten elämiä. Absence näyttää, että journalistisella urheudella on myös varjopuolensa.

Taistelupari. (Paul Newman, Sally Field)

Absence oli pääosan Paul Newmanille sydäntä lähellä ollut projekti, hän kun syytti julkisuuden henkilönä ollessaan lehdistöä jatkuvasti tuulesta temmatuista skuupeista jotka koskivat häntä itseään. Ei niin yllättäen elokuvan pressikiertue oli Yhdysvalloissa suht jäätävää settiä, toimittajien kierrellessä susina Newmanin ja häntä kompanneen Fieldin ympärillä - ymmärrettävistä syistä.

Absencen kirjoitti - epäilemättä kokemuksen syvällä rintaäänellä - entinen toimittaja Kurt Luedtke. Luedtke työskenteli uutismiehen urallaan Detroitilaisen sanomalehden Pulitzer-palkinnon voitanneessa uutistiimissä. Absencen käsikirjoitus on armoton ja hyvä, eikä tyydy tarjoamaan halpoja vastauksia tai helppoja ratkaisuja.

Elokuva kuvattiin lähes kokonaan Floridassa, jossa sanomalehti The Miami Herald antoi käyttää ulko- ja sisätilojaan kuvauksia varten - mutta vaati kuitenkin kaukoviisaasti, että elokuvassa lehden nimi muutetaan. Siinä se onkin kuvitteellinen The Miami Standard.

Semivertaistukea. (Sally Field, Josef Sommer)

Yhtenä elämän ironioista Heraldin tiloissa kuvattu Absencen toimittajan (Field) ja uutispäällikön (Sommer) keskinäinen puolustuspuhe käyttää tukipilarinaan presidentti Fordin murhayritystä ensimmäisenä estämään ehtinyttä Oliver Sippleä. Sipple eli vielä elokuvan teon aikoihin, mutta joi itsensä - murhayritys-skandaalin vuoksi traumatisoiduttuaan - hengiltä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tapahtunut kaivaakin siis puheelta nyt nähtynä aika perustavalla tavalla pohjaa pois.

Paul Newman on Absencessa (kuten hyvin usein muulloinkin) erinomainen, syyttä julkisuudessa ristiinnaulittavana ja oikeutettua vihaa pursuvana, mustan suvun valkoisena lampaana Michael Gallagherina. Tämä olikin vähän kuin kenraaliharjoitus seuraavana vuonna Sidney Lumetin kanssa tehtyä häikäisevää The Verdictiä varten. Silloin Newman lähti Oscareista kotiin kultaisen ukon kanssa.

Sally Field huolimattomana (piittaamattomana?) toimittaja Megan Carterina tekee epäkiitollisen, välillä epäsympaattisen roolinsa pieteetillä. Hyvää taustatukea pääosille tarjoavat erinomainen Melinda Dillon Michael Gallagherin hauraana uskovaisena ystävättärenä Teresa Perronena, Bob Balaban liittovaltion rottamaisena syyttäjä Elliot Rosenina ja Josef Sommer ymmärtäväisenä mutta napakkana uutispäällikkö McAdamina.

Megan Carter ja huomispäivän kalakääreitä. (Sally Field)

Malicella on varaa säästää yksi parhaitaan vielä elokuvan loppupuolellekin, kun aina luotettava hurjan karhun oloinen näyttelijä Wilford Brimley porhaltaa kuvioihin. Paskamyrskyä haavittamaan saapuva, vihasta tuhiseva avustava oikeusministeri James A. Wells on mainio luomus.

Malicen ohjasi Sydney Pollack, mies monen laatuelokuvan (Tootsie, Firma, Korppikotkan Kolme Päivää, Minun Afrikkani, Ammutaanhan Hevosiakin?...) takana. Malice on Pollackin työksi yllättävän konkreettiseen aiheeseen tarttuva, tuoden hyvin paljon mieleen juurikin yllämainitun aikalaisensa Sidney Lumetin yhteiskuntaa ja sen toimintaa tutkiskelleet elokuvat. Pollackin tavaramerkki, eli selvä puolen valinta tapahtumien kulussa on toki läsnä.

Hauskana tuotantovaiheen karusellina mainittakoon seuraava: Pollack työskenteli usein Robert Redfordin kanssa, mutta ymmärtänemme miksi Redford (toinen Kaikkien Presidentin Miesten tähdistä) ei tätä luultavasti olisi missään nimessä lähtenyt hänen kanssaan tekemään. Malicen ohjaajan oli alun perin tarkoitus olla George Roy Hill, jonka kanssa Paul Newman oli työskennellyt useita kertoja: Lämäri, Puhallus, Butch ja Kid - Auringonlaskun Ratsastajat. Noista kahdessa vikassa Redford ja Newman vetivät unohtumattomasti rinnakkain. Pieniä välillä nuo Hollywood-piirit.

Surullisen hahmon ritari. (Melinda Dillon)

Elokuva oli kultaisen pystin metsästyksessä kolmesta osatekijästään, kaikista täysin ansaitusti; Paul Newman parhaasta miespääosasta, Melinda Dillon parhaasta naissivuosasta ja Kurt Luedtke parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksesta. Vilkaisu kyseisen vuoden voittajiin ei jätä epäilystä; Nitraatin mielestä pystit olisivat voittajien sijasta kuuluneet joka ikiselle ylläolevasta kolmikosta.  

Pientä kitinää Absence saa siitä, että elokuvan jälkimmäisen puoliskon agenttikikkailu (no, sellaista ainakin tämän elokuvan mittapuulla) ei yllä ensimmäisen osion hiljaisiin tehoihin, jossa vietetään paljon aikaa uutishuoneessa, juttua rakentamassa ja silmukkoja kauloihin asennellessa - sen shokkilopusta puhumattakaan. Joka tapauksessa tämä tietty kaksijakoisuus on elokuvalle vain pientä pintavikaa.

Toisin kuin Kaikki Presidentin Miehet, Absence of Malice on ihan turhaan vaipunut vuosikymmenien vieriessä unohduksiin. Osaksi sen tietysti ymmärtää; Absence ei ole sankaritarina ja katsojille tarjolla on vain Pyrrhoksen voittoja. Mutta kuten paljon arvostetumman Presidentin Miesten, myös mustan lampaan Absencen viesti näin salamannopeana someaikanamme on ihan yhtä tärkeä kuin tekohetkellään. Ehkä vieläkin tärkeämpi.

"Everybody in this room is smart, and everybody was just doing their job, and she is dead. Who do I see about that?" (Michael Gallagher, Absence of Malice)

Arvosana: 8/10

IMDB
Traileri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti